Äkillisen hyötymisen ilmiö on tunnistettu jo 90-luvulla, mutta sitä ei vieläkään ole voitu täysin selittää. Arvioiden mukaan jopa 30-40 % psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan. Väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen, joka voi johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta.

– Neljänneksellä tutkimukseen osallistuneista masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen. Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen, Keinonen kertoo.

Nopeasti pysyviin tuloksiin

Väitöskirjatutkimuksen lyhytinterventiohoidon toteuttivat psykologian opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä. Varhain äkillisesti hyötyneiden joukossa tapahtuneet muutokset osoittautuivat kuitenkin hyvin vakaiksi ja pysyivät yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti.

­– Varhainen äkillinen hyötyminen oli yhteydessä myös psykologisiin prosesseihin, joihin hoito pyrki vaikuttamaan. Tulokset viittaavatkin siihen, että varhainen äkillinen hyötyminen heijastelee todellista muutosta, ei vain ajoittaista vaihtelua oireilussa, toteaa Keinonen.

Lisätutkimus on tarpeen

Väitöskirjatutkimuksen hoito toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmin ja kaksi ensimmäistä tapaamista olivat ennalta suunniteltuja ja aikataulutettuja.

– Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa, Keinonen sanoo.

Vaikka varhainen äkillinen hyötyminen on sekä teoreettisesti, että hoitotyön näkökulmasta merkittävä ilmiö, sitä on tutkittu verrattain vähän. Jatkotutkimus onkin tarpeen sen ymmärtämiseksi, voidaanko varhaista äkillistä hyötymistä edesauttaa tai voidaanko hyötyviä tunnistaa etukäteen.

– Tulokset viittaavat siihen, että suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Seuraava haasteemme on selvittää, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä, Keinonen pohtii.

PsM Katariina Keinosen psykologian väitöskirjan "Help may be a few sessions away: Understanding early sudden gains in an acceptance and values-based intervention for depression: Occurrence, effect and association to competence" tarkastustilaisuus pidetään Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa S 212 11.1.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Stefan G. Hofmann (Boston University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 179, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 179, ISBN 978-951-39-8010-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8010-8 (PDF).

Lisätietoja:

Katariina Keinonen on valmistunut ylioppilaaksi Oriveden Opiston kirjoittajalukiosta vuonna 2008 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2014. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkimuksen parissa vuodesta 2014 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen apurahatutkijana ja myöhemmin tohtorikoulutettavana. Keinonen tekee myös psykologin vastaanottotyötä nykyisellä kotipaikkakunnallaan Tampereella.

Yhteystiedot:

Katariina Keinonen, puh. 045 787 05400, katariina.keinonen@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi