Jyväskylän yliopisto

Väitös 11.1.2010: Apua jo muutamalla hoitotapaamisella: Masennus voi lievittyä äkillisesti (Keinonen)

Jaa
Jopa joka neljäs masennuksesta kärsivä potilas voi hyötyä jo ensimmäisten psykologisten hoitotapaamisten aikana merkittävän paljon, kertoo PsM Katariina Keinosen tuore psykologian väitöstutkimus. Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi. Väitöskirjatutkimus osoittaa, että varhaista äkillistä hyötymistä tapahtuu myös opiskelijoiden toteuttamien lyhytinterventiohoitojen aikana.
Katariina Keinonen. Kuvaaja Aatu Vessari
Katariina Keinonen. Kuvaaja Aatu Vessari

Äkillisen hyötymisen ilmiö on tunnistettu jo 90-luvulla, mutta sitä ei vieläkään ole voitu täysin selittää. Arvioiden mukaan jopa 30-40 % psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan. Väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen, joka voi johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta.

– Neljänneksellä tutkimukseen osallistuneista masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen. Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen, Keinonen kertoo.

Nopeasti pysyviin tuloksiin

Väitöskirjatutkimuksen lyhytinterventiohoidon toteuttivat psykologian opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä. Varhain äkillisesti hyötyneiden joukossa tapahtuneet muutokset osoittautuivat kuitenkin hyvin vakaiksi ja pysyivät yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti.

­– Varhainen äkillinen hyötyminen oli yhteydessä myös psykologisiin prosesseihin, joihin hoito pyrki vaikuttamaan. Tulokset viittaavatkin siihen, että varhainen äkillinen hyötyminen heijastelee todellista muutosta, ei vain ajoittaista vaihtelua oireilussa, toteaa Keinonen.

Lisätutkimus on tarpeen

Väitöskirjatutkimuksen hoito toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmin ja kaksi ensimmäistä tapaamista olivat ennalta suunniteltuja ja aikataulutettuja.

– Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa, Keinonen sanoo.

Vaikka varhainen äkillinen hyötyminen on sekä teoreettisesti, että hoitotyön näkökulmasta merkittävä ilmiö, sitä on tutkittu verrattain vähän. Jatkotutkimus onkin tarpeen sen ymmärtämiseksi, voidaanko varhaista äkillistä hyötymistä edesauttaa tai voidaanko hyötyviä tunnistaa etukäteen.

– Tulokset viittaavat siihen, että suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Seuraava haasteemme on selvittää, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä, Keinonen pohtii.

PsM Katariina Keinosen psykologian väitöskirjan "Help may be a few sessions away: Understanding early sudden gains in an acceptance and values-based intervention for depression: Occurrence, effect and association to competence" tarkastustilaisuus pidetään Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa S 212 11.1.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Stefan G. Hofmann (Boston University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 179, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 179, ISBN 978-951-39-8010-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8010-8 (PDF).

Lisätietoja:

Katariina Keinonen on valmistunut ylioppilaaksi Oriveden Opiston kirjoittajalukiosta vuonna 2008 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2014. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkimuksen parissa vuodesta 2014 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen apurahatutkijana ja myöhemmin tohtorikoulutettavana. Keinonen tekee myös psykologin vastaanottotyötä nykyisellä kotipaikkakunnallaan Tampereella.

Yhteystiedot:

Katariina Keinonen, puh. 045 787 05400, katariina.keinonen@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Katariina Keinonen. Kuvaaja Aatu Vessari
Katariina Keinonen. Kuvaaja Aatu Vessari
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita15.5.2024 06:45:00 EEST | Tiedote

Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.

Miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta?14.5.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkijat yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteen tutkijoiden kanssa etsivät uudessa hankkeessa vastauksia siihen, miten ihmisen toiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta, metsissä elävien muiden lajien hyvinvointia sekä ihmisille aiheutuvaa tautiuhkaa. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan ympäristö- ja taidekasvatuksen keinoin lasten ja nuorten monipuolista luontosuhdetta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye