Väitös 12.5.2023: Johtamiskäytännöt ovat avainasemassa yritysten ja kansantalouden tuottavuudessa

KTM Roope Ohlsbom tarkasteli lattiatason johtamiskäytäntöjen jakautumisen ja työvoiman liikkuvuuden seurauksia sekä vertaili johtamiskäytäntöjen vaihtelua maittain ja alueittain. Käytetty aineisto kuvaa johtamisen käytäntöjä lattiatasolla, kuten esimerkiksi tuotannon seurantaa ja raportoimista. Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytännöt ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä.
- Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytännöt ovat vain hieman heikommat kuin Yhdysvalloissa ja samaa tasoa Saksan kanssa. Johtamiskäytännöt ovat siis Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Lisäksi Suomen teollisuuden toimipaikat ovat suhteellisesti vahvempia tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa, Ohlsbom sanoo.
Ohlsbom tutki myös, miten erot työvoiman kohdentumisessa selittävät johtamiskäytäntöjen alueellisia eroavuuksia.
- Suomessa alueelliset erot ovat varsin maltillisia ja johtuvat paljolti työvoiman kohdentumisesta. Toisin sanoen työvoiman keskittyminen parempien johtamiskäytäntöjen toimipaikkoihin on joillakin Suomen alueilla voimakkaampaa kuin toisilla.
Ohlsbom tarkasteli myös johtajien inhimillisen pääoman yhteyttä tuottavuuden ja johtamiskäytäntöjen väliseen suhteeseen. Hän havaitsi, että kymmenen prosenttia korkeampi johtamiskäytäntöpistemäärä on yhteydessä keskimäärin seitsemän prosenttia korkeampaan työn tuottavuuteen
- Johtamiskäytännöt ovat selvästi yhteydessä työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivat selittää jopa neljänneksen havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Tämä on yhtä suuri osuus kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja jopa suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä yritysten työntekijöihin sitoutuneella inhimillisellä pääomalla.
Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Havainto on tärkeä, sillä yritysten inhimillistä pääomaa mitataan useimmiten koko henkilöstön koulutustasolla.
- Suomalaisella aineistolla työntekijät on mahdollista jakaa johtajiin ja ei-johtajiin. Tämä jako on merkittävä, sillä se mahdollistaa inhimillisen pääoman mittaamisen nimenomaan johtamisen kontekstissa.
Johtamiskäytäntöjen kehittäminen on olennaista erityisesti yrityksissä ja toimialoilla, joissa inhimillisen pääoman intensiteetti on jo valmiiksi korkea.
- Suomessa johtamiskäytännöt ovat keskimäärin jo valmiiksi korkealla tasolla, joten tulokset kannustavat myös esimerkiksi koulutuspanostuksiin, jotka edistäisivät inhimillisen pääoman muodostumista.
Ohlsbom selvitti myös työntekijöiden liikkuvuuden ja työn tuottavuuden välistä yhteyttä hyödyntäen suomalaisia yhdistettyjä työntekijä-työnantaja-aineistoja. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden palkkaaminen tuottavammista toimipaikoista on yhteydessä tuottavuuden kasvuun palkkaamista seuraavana vuonna.
- Havaittu yhteys tuottavuuden ja tuottavammista toimipaikoista palkkaamisen välillä säilyy, vaikka erot palkattavien työntekijöiden ominaisuuksissa otetaan huomioon. Tulos ei siis johdu esimerkiksi siitä, että palkatut työntekijät olisivat keskimääräistä koulutetumpia tai osaavampia eikä sitä siten voida selittää muutoksilla vastaanottavien toimipaikkojen inhimillisen pääoman määrissä.
KTM Roope Ohlsbomin taloustieteen väitöskirja "Management practices, human capital, and productivity" tarkastetaan 12.5.2023 klo 12.00 Vanhasa juhlasalissa (S 212). Vastaväittäjänä professori Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mika Maliranta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Ohlsbom kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan yhteiskoulun lukiosta vuonna 2009. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2018. Ohlsbom työskentelee tällä hetkellä ekonomistina Suomen Yrittäjissä. Tätä ennen hän työskenteli tohtoriopintojensa aikana tutkimusassistenttina Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa. Ohlsbomin väitöstutkimusta ovat tukeneet OP Ryhmän Tutkimussäätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lisätietoja
Roope Ohlsbom
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme