Väitös 12.6. Etäkokouksiin osallistuminen vaatii taitavaa toiminnan organisointia (Oittinen)
4.6.2020 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Tuire Oittinen tutki englannin kielen väitöskirjassaan teknologiavälitteisiä kokouksia ja sitä, miten eri paikoissa olevat osallistujat koordinoivat toimintaansa puhutun ja kehollisen kielen keinoin. Tutkimus valottaa teknologian roolia vuorovaikutuksen etenemisessä ja sitä, kuinka se luo puitteet usean vuorovaikutustilan rakentamiseen samanaikaisesti.
Oittisen tutkimus pohjautuu kansainvälisessä yritysmaailmassa kerättyyn videoaineistoon, missä kokoustetaan usein niin, että osallistujilla on käytössään joko video- tai ääniyhteys sekä yhteinen verkkotoiminta-alusta tiedostojen ja asialistan jakamista varten. Tutkimuksessa pureuduttiin etenkin kokousten aloituksiin ja lopetukseen sekä sellaisiin hetkiin, jolloin teknologisella ympäristöllä on keskeinen rooli erilaisten ongelmien syntymisessä ja niistä neuvottelussa.
Analyysi osoittaa, että etäkokousten eteenpäin viemisessä puhutun kielen käytänteet ovat keskeisiä, mutta myös sillä on merkitystä, milloin ja miten puhuu, ja mitä muuta tekee samalla.
- Vaikka osallistujat eivät näkisikään toisiaan, omaa läsnäoloa ja osallistumista osoitetaankin monin erilaisin tavoin, esimerkiksi eleillä ja kehon liikkeillä. Keinot osallistua meneillään olevaan toimintaan ja niiden ajoitus riippuvat kokouksen vaiheesta sekä muista seikoista, kuten siitä, onko samassa huoneessa muita ihmisiä ja missä puheenjohtaja on fyysisesti, Oittinen kuvailee.
Tulokset osoittavat, että osallistujat tekevät toiminnallaan näkyväksi ainakin kolme vuorovaikutustilaa: paikallisen tilan, yhteisen kokoustilan ja muut rinnakkaiset tilat. Sillä, miten ja milloin tiloihin orientoidutaan on myös seurauksensa.
- Esimerkiksi kokousten sujuva aloitus ja lopetus edellyttävät, että keskitytään nimenomaan siihen, mitä kokoustilassa tapahtuu – eikä esimerkiksi oman älypuhelimen käyttöön. Etäkokousten ongelmatilanteissa taas on tavallista, että samassa fyysisessä tilassa olevat osallistujat muodostavat liittouman, jota muut eivät näe, Oittinen kertoo.
Oittinen huomasi, että vaikka etäkokousten osallistujilla on käytössään erilaisia vuorovaikutuksellisia ja multimodaalisia resursseja, he organisoivat toimintaansa taitavasti välimatkasta ja haasteista riippumatta.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää niin vuorovaikutus- ja työelämäntutkimuksen saralla kuin käytännön työelämässäkin, esimerkiksi osana yritysten viestintäkoulutusta.
Oittinen kirjoitti ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 2003, ja tällä hetkellä hän työskentelee Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella englannin yliopistonopettajana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 225, 125s., Jyväskylä 2020, 125 s., ISSN 2489-9003; 225, ISBN 978-951-39-8176-1 (PDF)
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8176-1
Lisätietoja:
Tuire Oittinen, p. +358408054173, tuire.oittinen@jyu.fi
FM Tuire Oittisen englannin kielen väitöskirjan "Coordinating actions in and across interactional spaces in technology-mediated business meetings " tarkastustilaisuus 12.6.2020 klo 12, Seminaarinmäki, S212. Vastaväittäjänä professori Pentti Haddington (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Arja Piirainen-Marsh (Jyväskylän yliopisto).Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

