Väitös 12.6. Etäkokouksiin osallistuminen vaatii taitavaa toiminnan organisointia (Oittinen)

Tuire Oittinen tutki englannin kielen väitöskirjassaan teknologiavälitteisiä kokouksia ja sitä, miten eri paikoissa olevat osallistujat koordinoivat toimintaansa puhutun ja kehollisen kielen keinoin. Tutkimus valottaa teknologian roolia vuorovaikutuksen etenemisessä ja sitä, kuinka se luo puitteet usean vuorovaikutustilan rakentamiseen samanaikaisesti.
Oittisen tutkimus pohjautuu kansainvälisessä yritysmaailmassa kerättyyn videoaineistoon, missä kokoustetaan usein niin, että osallistujilla on käytössään joko video- tai ääniyhteys sekä yhteinen verkkotoiminta-alusta tiedostojen ja asialistan jakamista varten. Tutkimuksessa pureuduttiin etenkin kokousten aloituksiin ja lopetukseen sekä sellaisiin hetkiin, jolloin teknologisella ympäristöllä on keskeinen rooli erilaisten ongelmien syntymisessä ja niistä neuvottelussa.
Analyysi osoittaa, että etäkokousten eteenpäin viemisessä puhutun kielen käytänteet ovat keskeisiä, mutta myös sillä on merkitystä, milloin ja miten puhuu, ja mitä muuta tekee samalla.
- Vaikka osallistujat eivät näkisikään toisiaan, omaa läsnäoloa ja osallistumista osoitetaankin monin erilaisin tavoin, esimerkiksi eleillä ja kehon liikkeillä. Keinot osallistua meneillään olevaan toimintaan ja niiden ajoitus riippuvat kokouksen vaiheesta sekä muista seikoista, kuten siitä, onko samassa huoneessa muita ihmisiä ja missä puheenjohtaja on fyysisesti, Oittinen kuvailee.
Tulokset osoittavat, että osallistujat tekevät toiminnallaan näkyväksi ainakin kolme vuorovaikutustilaa: paikallisen tilan, yhteisen kokoustilan ja muut rinnakkaiset tilat. Sillä, miten ja milloin tiloihin orientoidutaan on myös seurauksensa.
- Esimerkiksi kokousten sujuva aloitus ja lopetus edellyttävät, että keskitytään nimenomaan siihen, mitä kokoustilassa tapahtuu – eikä esimerkiksi oman älypuhelimen käyttöön. Etäkokousten ongelmatilanteissa taas on tavallista, että samassa fyysisessä tilassa olevat osallistujat muodostavat liittouman, jota muut eivät näe, Oittinen kertoo.
Oittinen huomasi, että vaikka etäkokousten osallistujilla on käytössään erilaisia vuorovaikutuksellisia ja multimodaalisia resursseja, he organisoivat toimintaansa taitavasti välimatkasta ja haasteista riippumatta.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää niin vuorovaikutus- ja työelämäntutkimuksen saralla kuin käytännön työelämässäkin, esimerkiksi osana yritysten viestintäkoulutusta.
Oittinen kirjoitti ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 2003, ja tällä hetkellä hän työskentelee Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella englannin yliopistonopettajana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 225, 125s., Jyväskylä 2020, 125 s., ISSN 2489-9003; 225, ISBN 978-951-39-8176-1 (PDF)
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8176-1
Lisätietoja:
Tuire Oittinen, p. +358408054173, tuire.oittinen@jyu.fi
FM Tuire Oittisen englannin kielen väitöskirjan "Coordinating actions in and across interactional spaces in technology-mediated business meetings " tarkastustilaisuus 12.6.2020 klo 12, Seminaarinmäki, S212. Vastaväittäjänä professori Pentti Haddington (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Arja Piirainen-Marsh (Jyväskylän yliopisto).Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

