Väitös 16.10.2020: Urheilujoukkueiden pelaajilla on ristiriitaisia käsityksiä joukkueen yhteisestä tavoitteesta

Tulosten mukaan lopputulostavoitteen selvyyteen joukkueen sisällä vaikuttivat kokemus ryhmän tiiviydestä sekä pelaajien aiemmat menestyskokemukset.

- Joukkueissa on saatettu kauden aikana ajautua tilanteeseen, jossa osa pelaajista kokee joukkueen jo saavuttaneen yhteiseksi mielletyn tavoitteen, kun osa puolestaan ajattelee tavoitteen edellyttävän vielä viimeisten pelien voittamista. Voidaan olettaa, ettei tavoiteristiriita lisää joukkueen yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä parhaalla mahdollisella tavalla, pohtii Forsblom.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lopputulostavoitetta koskevaan ristiriitaan johtaneita syitä. Erilaiset kokemukset ryhmän kiinteydestä vaikuttivat osaltaan tavoiteristiriidan syntyyn, sillä kaikki pelaajat eivät kertoneet tavoitteita koskevia mielipiteitään koko joukkueen kuullen.

- Valmentajien olisikin arvokasta rakentaa ryhmän ilmapiiriä sellaiseksi, että myös enemmistön näkemyksistä poikkeavat, tavoitteita koskevat mielipiteet tulisivat kuulluiksi, toteaa Forsblom.

Tavoitteilla pyritään suuntaamaan keskittymistä suorituksen kannalta olennaisiin seikkoihin. Tutkimukseen osallistuneet joukkueet asettivat jopa yli 20 yhteistä suoritus- ja prosessitavoitetta, jotka liittyivät esimerkiksi taktisiin asioihin kuten erikoistilanteiden tehokkuuden parantamiseen sekä lajitaitoihin, kuten laukaisutaidon kehittämiseen.

- On todennäköistä, että keskittymisen kannalta olisi tehokkaampaa asettaa vain muutamia yhteisiä tavoitteita, Forsblom esittää.

Tutkimukseen osallistuneiden joukkueiden tavoitteenasettelun käytänteet erosivat toisistaan huomattavasti. Kolmasosa joukkueista toteutti kirjallisuudessa esitettyjä, tutkimustuloksiin perustuvia tavoitteenasettelun ohjeita täsmällisesti. Vastaavasti joka kolmas joukkue ei noudattanut ohjeita käytännössä lainkaan. Hieman yllättäen tavoitteenasetteluun käytetyt keinot eivät heijastuneet joukkueiden SM-sarjassa saavuttamiin pistemääriin.

- Tavoitteenasettelun tehokkuuden tarkasteluun tarvitaan sarjapisteiden ja -sijoitusten rinnalle myös muita mittareita. Joukkue voi hyötyä tavoitteenasettelusta paljonkin, vaikka se ei näkyisi suoraan sarjataulukossa, pohtii Forsblom.

Väitöstutkimuksensa loppupäätelmänä Forsblom esittää ryhmän kollektiiviselle tavoitteelle uuden, aiempaa täsmällisemmän määritelmän.

- Kollektiivinen tavoite on jokaisen joukkueen jäsenen tunnistama päämäärä, jota kohti joukkue yhdessä pyrkii. Kollektiivisessa tavoitteessa edistymistä ja sen saavuttamista arvioidaan yhdessä sovittujen kriteerien ja aikataulujen mukaisesti, Forsblom sanoo.

KM Kim Forsblomin liikuntapsykologian väitöskirjan ”Kilpailukauden aikaiset kollektiiviset tavoitteet ja tavoitteenasettelu naisten SM-tason palloilujoukkueissa” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 16.10. klo 12. Vastaväittäjänä professori Pasi Koski (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki löytyy osoitteesta: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/08/16-10-2020-km-kim-forsblom-liikuntatieteellinen-tiedekunta-liikuntapsykologia/tiedote Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3960.

Julkaisun tiedot:
”Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 294, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 9978-951-39-8320-8 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72067.

Taustatietoja:
Kim Forsblom kirjoitti ylioppilaaksi Lauttasaaren yhteiskoulusta vuonna 1997. Hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 2002. Tällä hetkellä Forsblom työskentelee psyykkisen valmennuksen asiantuntijana Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa Urheassa.