Väitös 19.10.2019: Tietokonepelaaminen muovaa identiteettiä, jopa tiedostamattomasti (Kalmanlehto)
Johan Kalmanlehto tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten tietokonepelaaminen tuottaa digitaalista identiteettiä. Kalmanlehdon tutkimus avaa näkökulman ihmisenä olemiseen digitaalisten järjestelmien läpitunkemassa maailmassa ja kuvaa pelien vaikutusta pelaajan minuuden rakentumisessa.
Identiteetti on esitys, joka muovautuu läpi elämän kopioidessamme toisia ihmisiä ja ympäröivää kulttuuria. Usein ei kuitenkaan tiedosteta, mikä kaikki identiteettiin vaikuttaa. Erityisesti tietotekniikan merkitys minuuden muovautumisen kannalta voi jäädä pimentoon, koska sen toimintaperiaatteet ovat usein tavallisen käyttäjän tavoittamattomissa
Johan Kalmanlehto tarkastelee taidekasvatuksen väitöskirjassaan tietokonepelaamisen suhdetta minuuden muodostumiseen.
- Koska tietokonepeliä määrittää pelin ohjelmointi, pelaajan identiteetin osaksi tulevat peliä ja pelaajaa ohjaavat algoritmit. Pelistä ei siis kopioida niinkään esimerkiksi pelihahmon ulkonäköä vaan se, mitä pelaaja voi tehdä ja millä eri tavoilla, Kalmanlehto kertoo.
Algoritmit ohjaavat pelaajaa
Vaikka tietokonepelin näkyvin osa on sen visuaalinen ulkoasu, itse pelaaminen tapahtuu tietokoneen toimintaperiaatteiden ehdoilla. Tietokonepelaaminen ilmentääkin olemassaoloa nyky-yhteiskunnassa, jossa tietokoneiden käyttö on arkipäivää ja algoritmit ohjaavat ihmisten toimintaa, jopa heidän tiedostamattaan.
Pelaaja kopioi erilaisia tapoja tavoitellessaan voittoa. Voittaminen on mahdollista, jos pelaaja mukautuu pelin ohjelmointiin. Paradoksaalisesti pelaaja voi hallita peliä vain alistumalla sille.
- Pelaamisessa korostuu kamppailu pelin hallinnasta, epäonnistuminen, uudelleen yrittäminen, toiminnan improvisointi ja vuorovaikutus algoritmien kanssa, Kalmanlehto kuvaa.
Jäljittelemällä täytetään tyhjyyttä
Kalmanlehdon tutkimuksen perustana toimii Philippe Lacoue-Labarthen filosofia, jonka keskiössä on itsen tuottaminen toisia jäljittelemällä. Lacoue-Labarthen mukaan yksilöllisen olemassaolon perustana on tyhjyys, joka täytetään jäljittelemällä toisia. Vaikka tämä riistää ihmiseltä mahdollisuuden puhtaasti omaan identiteettiin, se antaa myös vapauden tulla miksi tahansa.
Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat sukupuoleen ja syntyperään liittyvät roolit, jotka usein ohjaavat ja rajoittavat ihmisen toimintaa. Vapaus tulla miksi tahansa tarkoittaa toisaalta vapautta kopioida erilaisia olemisen tapoja, toisaalta alttiutta omaksua vaikutteita hallitsemattomasti.
- Pelit, jotka antavat tilaa pelaajan improvisaatiolle, mahdollistavat toimijuudella leikkimisen ja erilaisten roolien kokeilemisen. Sen sijaan sellaiset pelit, joiden ohjelmointi pakottaa tietynlaiseen toimintaan, ohjaavat pelaajaa suorittamaan ennalta määrättyä algoritmia, Kalmanlehto sanoo.
- Pelaamisen tutkiminen tällaisesta lähtökohdasta käsin auttaa ymmärtämään, mikä merkitys digitaalisella kulttuurilla on ihmisenä olemisen ja identiteetin muodostumisen kannalta nyky-yhteiskunnassa, hän jatkaa.
Filosofian maisteri Johan Kalmanlehdon taidekasvatuksen väitöskirjan ”Beyond the Figure. The Notion of Mimetic Subject Formation in Philippe Lacoue-Labarthe’s Philosophy and its Relevance to Digital Gameplay” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Olli Tapio Leino (City University of Hong Kong) ja kustoksena professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Aika: 19.10.2019 klo 12–15
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki S212
Lisätiedot
Johan Kalmanlehto
johan.kalmanlehto@gmail.com
0442771800
Marke Rissanen
Viestintäharjoittelija
marke.s.k.rissanen@jyu.fi
040 831 6228
Johan Kalmanlehto kirjoitti ylioppilaaksi Kalevan lukiosta Tampereella 2006. Filosofian maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta 2013 kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta pääaineena taidekasvatus. Sivuaineina hän on opiskellut filosofiaa ja kirjallisuustiedettä. Väitöstutkimuksen Kalmanlehto aloitti vuonna 2014.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 129, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7847-1. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7847-1
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä saavat ikääntyneet liikkeelle7.8.2020 11:35:15 EEST | Tiedote
Liikuntapaikat yli puolen kilometrin päästä kotoa voivat houkutella ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Ulkona liikkumiseen houkuttelevat puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä lisäsivät iäkkäiden fyysistä aktiivisuutta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa.
Väitös 14.8.2020: Kylät ovat avoimia, eläviä ja omalla tavallaan erityisiä (Uusitalo)6.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
FM Eeva Uusitalo on etsinyt väitöstutkimuksessaan uusia menetelmiä kylien tutkimiseen. Hän lähestyy niitä erilaisten kehityskulkujen, tapahtumien ja toimijoiden muovaamina kokonaisuuksina. Pidempi ajallinen tarkastelu tuo kylät näkyviin ajallisissa rytmeissä muuntuvina kokonaisuuksina, joihin monenlaiset asiat ovat kutoneet laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.
Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EEST | Tiedote
Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.
Väitös 18.9.2020: Uusia suosituksia ikääntyneiden aikuisten kuntoutukseen (Pikkarainen)5.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
Vanhuuden ikävaihe sisältää erilaisia ja entistä yksilöllisempiä ajanjaksoja. Jokainen sukupolvi rakentaa myös oman vanhuutensa omanlaisekseen. Ikääntyneiden aikuisten kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvitaankin nyt ja tulevaisuudessa entistä monitieteisempää tietoperustaa.
Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)4.8.2020 09:27:23 EEST | Tutkimus
Venäjän johto pyrkii talouspolitiikassaan uudistamaan talousjärjestelmää ja sen alueellisia rakenteita. Tavoitteista huolimatta Neuvostoliiton ajalta periytyvät mekanismit organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa rajoittavat ja ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa.
Väitös 7.8.2020: Kuraattorit eivät ole vain taidemaailman portinvartijoita – he rakentavat kaupunkikulttuuria (Tuukkanen)3.8.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Johanna Tuukkasen väitöskirjan keskiössä on festivaalikuraattoreiden työ ja toiminta kaupunkitilassa tapahtuvan taiteen parissa. Tutkimus osoittaa, että taidemaailman asiantuntemuksen lisäksi työ edellyttää paikallistuntemusta ja osaamista erilaisten yhteisöjen saavuttamisesta ja osallistamisesta taiteen pariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme