Väitös 19.5.2023: Liikunta-alalta valmistuneet tasapainoilevat harrastuneisuuden ja identiteetin sekä vaikeuksien ja alanvaihtopohdintojen ristipaineessa
11.5.2023 08:20:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Nykyajan työelämässä merkityksellisyys, identiteettityö ja hyvinvointi kuuluvat yhteen. Työn tehtävä ei ole vain taata elantoa, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia myös identiteetin rakentamiselle, merkityksellisyyden kokemuksille sekä itsensä toteuttamiselle. LitM Kaisa-Mari Jaman kasvatustieteen väitöstutkimus korostaa, ettei uraa voi erottaa ihmisen muusta elämästä, ja tämä tulisi ottaa huomioon myös uratutkimuksessa.
”Elämä on monimutkaista. Uraan liittyvät ammatilliset tapahtumat ja muu elämä kulkevat rinnakkain ja päällekkäin toisiinsa vaikuttaen,” Jama toteaa. Liikunta-alalta valmistuneiden kohdalla korostuvat erityisesti harrastamiseen ja identiteettiin liittyvät kytkökset.
Jama tarkasteli tutkimuksessaan liikunta-alalle valmistuneiden uria, joiden on jo aiemmin tunnistettu olevan monimutkaisia ja vaihtelevia. Alanvaihdot, moneen paikkaan työllistyminen ja eri alojen yhdistäminen ovat nykyajan urissa arkipäivää. Väitöskirja tarkentaa käsitystä siitä, miksi näin on.
Alanvaihtamisen pohdinnat yleisiä ja monimuotoisia
Kaikki tutkimuksen osallistujat olivat suorittaneet liikunta-alan tutkinnon, mutta vain osa heistä työskenteli osittain tai kokonaan liikunta-alalla. Jo aiempi tutkimus on osoittanut, että moni liikunta-alalle valmistunut vaihtaa alaa.
”Yllättävää silti oli, miten isoksi asiaksi pohdinnat alanvaihtamisesta osoittautuivat aineistossa, myös niiden osalta, jotka yhä tekivät liikunta-alan töitä. Osaltaan pohdinnat heijastelevat liikunta-alan huonoja puolia, kuten matalia palkkoja ja epämiellyttäviä työaikoja, ja onkin aiheellista kysyä, saavatko opiskelijat alasta realistisen kuvan opintojensa aikana, vai tuleeko liikunta-alan todellisuus heille kuitenkin yllätyksenä”, Jama pohtii.
Syitä alanvaihtopohdiskeluihin ei kuitenkaan voi typistää liittyviksi pelkästään kokemuksiin alan epäkohdista, kuten huonoista etenemismahdollisuuksista, epämääräisistä työsuhteista tai tutkintokoulutuksen heikosta arvostuksesta. Alanvaihtopohdiskelussa otetaan huomioon myös monia muita tekijöitä, kuten kiinnostusta muihin aloihin, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista työn kanssa, identiteettiä, psyykkisiä tarpeita, terveyttä ja harrastuksia. Mielekkään työuran löytämisessä ei siis ole kyse vain suoraan työhön liittyvistä valinnoista.
Osa hakeutuu liikunta-alalle harrastusmielellä
Liikunta-ala on työvoimaa vaativa palveluala. Työnantajat voivatkin erottua työntekijöiden ja –hakijoiden silmissä edukseen huomioimalla työntekijöiden tarpeet monipuolisesti. Riittävä palkkaus ja perhe-elämän huomioiminen ei enää riitä, vaan nykyajan työntekijät arvostavat myös vapaa-aikaansa ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Työ voidaan nähdä myös osana omaa identiteettiä. Harrastuneisuus ja identiteettitason sitoutuminen työhön voi kuitenkin vaikeuttaa alanvaihtopäätöksen tekemistä silloinkin, kun tyydyttävän työn löytäminen alalta on haastavaa, tai työ sopii huonosti omaan elämäntilanteeseen.
”Toisaalta liikunta-ala on alana sellainen, että osa opiskelemaan hakeutuvista on liikkeellä harrastusmielellä, vaikka suorittaisivatkin tutkinnon loppuun. Tämänkin suhteen on oltava realistinen, ja asia pitäisi nykyistä paremmin tunnustaa niin opiskelijavalinnassa, opintojen ohjauksessa, tutkimuksessa kuin koulutuspolitiikassakin”, Jama huomauttaa.
Myös vaikeat kokemukset ovat arvokkaita
Tutkimuksen mukaan liikunta-alalle valmistuneiden kertomuksissa myös vaikeuksilla, esimerkiksi epäonnistumisilla, oli tärkeitä rooleja. ”Ne johtivat usein myönteisiinkin asioihin, kuten oppimiseen, kasvuun ja oman ammatillisen polun löytämiseen yrityksen ja erehdyksen kautta”, Jama toteaa.
”Pidän huolestuttavana sitä, että nuorten mahdollisuuksia kokeilla eri alojen opiskelua rajoitetaan hyvin voimakkaasti. Ei ole realistista odottaa, että alavalinta osuu kerrallaan nappiin, eikä harha-askelille ole sijaa”, Jama pohtii. ”Riittääkö yksi tutkinto nykyajan nopeasti muuttuvassa työelämässä muutenkaan?”
Tutkimuksen perusteella urien muotoutuminen on osin kaoottista ja monimutkaista. Siihen liittyy sattumia, erehdyksiä, yllättäviä tapahtumia ja monia asioita, joita yksilö itse ei voi hallita. Lisäksi uratapahtumiin liittyvät monet yksityiselämän tapahtumat ja kokemukset. Uran muotoutumisen ennustaminen on vaikeaa, ja siksi epäonnistuminenkin on melkeinpä pakollista.
”Jokainen meistä on nykyään oman elämänsä henkilöbrändääjä, ja siksi emme useinkaan kuule muiden puhuvan uraan liittyvistä vaikeuksistaan kuin korkeintaan sen jälkeen, kun ne on jo voitettu. Siksi voi syntyä mielikuva siitä, että muilla ura sujuu helpommin”, Jama pohtii.
Tutkimuksen tulosten mukaan vaikeuksien kokeminen on kuitenkin paitsi tavallista, myös mahdollisesti hyödyllistä. Tutkija peräänkuuluttaakin vaikeuksien normalisoimista.
LitM Kaisa-Mari Jaman kasvatustieteen väitöskirjan "Career-themed life narratives of sports graduates: Intertwinement of careers and nonwork-elements of life" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.5.2023 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Ulpukka Isopahkala-Bouret (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Tynjälä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa verkossa.
Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Lisätietoja
Kaisa-Mari Jama, p. 040 769 2848, kaisa-mari.p.jama@student.jyu.fi
Kaisa-Mari Jama kirjoitti ylioppilaaksi Pellon lukiosta vuonna 2007 ja valmistui liikunnanohjaajaksi (AMK) Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuonna 2011. Maisterin tutkintonsa hän on suorittanut vuonna 2015 liikuntapsykologiassa Jyväskylän yliopiston kansainvälisessä SEPPRO-ohjelmassa. Ennen väitöskirjatutkimusta Jama työskenteli korkeakouluopetuksen parissa. Vuonna 2018 alkanutta väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta ja kasvatustieteiden laitos, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, AEK-Koulutussäätiö, Suomalainen Konkordia-liitto sekä Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 4626920kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
