Väitös 19.6.2019: Diplomaatit tasapainottivat Kekkosen ulkopolitiikkaa kylmän sodan aikana

Kylmän sodan aikana vuosina 1949–1973 Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun Saksan valtioista. Näin Suomen ei tarvinnut ottaa kantaa idän ja lännen ristiriitaan siitä, kumpi Saksoista edusti todellista Saksaa – sosialistinen Itä-Saksa eli Saksan demokraattinen tasavalta vai kapitalistinen Länsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta.
– Suomi kuitenkin vaikutti olevan kallellaan itään päin, sillä muut puolueettomat länsimaat tunnustivat Länsi-Saksan, Jukka Nissinen huomauttaa.
Nissinen on selvittänyt väitöstutkimuksessaan jaetussa Saksassa työskennelleiden suomalaisdiplomaattien toimintaa kylmän sodan aikana. Hän selvitti, kuinka he tulkitsivat Suomen Saksan-politiikkaa tilanteessa, jossa Suomen virallinen ulkopolitiikka perustui puolueettomuuteen.
Lähdemateriaalinaan Nissinen käytti suomalaisdiplomaattien poliittista raportointia Helsinkiin, jota ei ole aiemmin tutkittu. Näin tutkimus tuo esiin aiemmin ääntä vaille jääneitä ulkopolitiikan muotoilijoita.
Diplomaatit pitivät yllä mielikuvaa Suomesta länsimaana
Suomen kylmän sodan ajan ulkopolitiikka pyöri presidentti Urho Kekkosen ja hänen ajamansa ”virallisen” ulkopoliittisen linjan ympärillä. Vaikka valta henkilöityi Kekkoseen ja poliittista keskustelua leimasi suomettuminen eli yliherkkä suhtautuminen Neuvostoliittoon, suomalaisdiplomaatit ja ulkoasiainhallinto toimivat virallisen puheenparren takana itsenäisesti ja toivat esille kriittisiä näkökulmia.
– Jo 1950-luvun puolivälissä Länsi-Saksassa toiminut suomalaisdiplomaatti esitti mahdollisuutta täyskäännökseen Suomen Saksan-politiikassa. Olavi Munkki kirjoitti raportissaan, että Suomen linja voisi olla sama kuin puolueettomalla Itävallalla, joka tunnusti ainoastaan Länsi-Saksan, Nissinen huomauttaa.
1960-luvulla suomalaisdiplomaatit suhtautuivat raporteissaan kriittisesti myös Länsi-Saksan esittämään yksinedustusvaatimukseen, mikä oli tuolloin Saksan-politiikan tärkeimpiä perusteita. Sen mukaan Länsi-Saksa yksin edusti Saksaa, ja jos jokin valtio tunnustaisi Itä-Saksan, se katsottaisiin epäystävälliseksi teoksi.
Nissisen tutkimus osoittaa, että mahdollisesti tämän kriittisen raportoinnin vuoksi Kekkonen pohti jo vuonna 1967 vakavissaan molempien Saksojen tunnustamista.
Suomen ja Länsi-Saksan välit huonontuivat huomattavasti 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun Kekkonen hyökkäsi puheissaan Länsi-Saksaa vastaan sodanlietsojana.
– Kulissien takana suomalaisdiplomaatit tasapainottivat toiminnallaan ja henkilökohtaisella diplomatiallaan Suomen kallistumista itään päin Saksan kysymyksessä. Länsi-Saksan ulkoasianhallinnon dokumenteissa suomalaisdiplomaatteja arvioitiin äärimmäisen myönteisesti, sillä heidät nähtiin avoimen länsimielisinä, Nissinen kertoo.
Tutkimuksessaan Nissinen arvioi diplomaattien näkemyksiä kansainvälisen ja ylirajaisen historian tutkimuksen näkökulmasta. Hän hyödynsi lähestymistapaa, joka korostaa kansainvälisistä suhteista käytävän poliittisen keskustelun ja ulkopolitiikasta muotoiltujen mielikuvien merkitystä.
– Olennaista ei ollut pelkästään poliittinen johtajuus, vaan myös valtiollisten organisaatioiden ja virkamiesten itsenäinen toiminta, Nissinen sanoo.
Filosofian maisteri Jukka Nissisen yleisen historian väitöskirjan "Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Questions of Neutrality and Divided Germany" tarkastustilaisuus pidetään 19.6.2019 klo 14 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor William G. Gray (Purdue University, USA) ja kustoksena professori Pasi Ihalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Jukka Nissinen
jukka.t.nissinen@jyu.fi
050 067 4472
Jukka Nissinen valmistui Pohjois-Savon ammattioppilaitoksesta vuonna 1998 tietotekniikan perustutkintolinjalta. Vuonna 2011 hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Hän on työskennellyt historian ja etnologian laitoksella väitöskirjatutkijana vuodesta 2012. Nissisen tutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö sekä Emil Aaltosen säätiö.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 98, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7798-6(PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7798-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme