Väitös 19.8.: Huippu-urheiluun liittyvät kulttuuriset olettamukset ohjaavat urheilulukiolaisten urasuunnittelua (Nikander)

Nuoruus on aikaa, jolloin yksilö etsii ja tutkii kiinnostuksen kohteitaan, selvittää uramahdollisuuksia sekä hankkii sisäisiä ja ulkoisia resursseja sopeutuakseen tuleviin muutoksiin ja siirtymiin. Yksi mahdollinen uratoive nuorelle on urheilijan ura.

Kaksoisuran on esitetty olevan avainroolissa lahjakkaiden urheilijoiden kestävässä sekä vastuullisessa urakehityksessä. Kaksoisuran hyötyjä ovat esimerkiksi opintojen jatkuminen, omien tavoitteinen saavuttaminen niin koulussa kuin urheilussa sekä urheilu-uran jälkeiseen uraan valmistautuminen. Kaksoisuran kehitysympäristöt, kuten urheilulukiot, pyrkivätkin tukemaan tasapainoisesti urheilun ja opintojen yhdistämistä.

Koulunkäynnin ja kilpaurheilun yhdistäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa haasteita, kuten ajan puutetta ja riittämätöntä palautumista. Erityisesti urheilulukioon siirtymässä koulutyön vaatimukset lisääntyvät sekä harjoittelun intensiteetti ja määrä kasvavat. Samalla nykyinen koulutuspolitiikka korostaa lukioaikaisten valintojen ja suoritusten painoarvoa korkea-asteelle sisäänpääsyssä.

– Nuori saattaa kokea epävarmuutta sekä kohdata ristiriitaisia vaatimuksia niin yhteiskunnallisesti kuin ympärillä olevilta ihmisiltä: pitäisi panostaa urheiluun täysillä, mutta samalla suoriutua opinnoista erinomaisesti. Jotta nuori urheilija pystyy navigoimaan näiden haasteiden läpi, täytyy nuorella olla monia taitoja, osaamista ja resursseja, LitM Aku Nikander kertoo.

Urasopeutuvuustaidot muodostuvat varhaisessa vaiheessa

Nuoren kokonaisvaltaiseen kehittymiseen vaikuttavat muun muassa urasopeutuvuus sekä siihen liittyvät taidot. Urasopeutuvuustaidoilla tarkoitetaan yksilön psykososiaalisia resursseja valmistautua ja saavuttaa työuraan liittyviä kehitystehtäviä sekä ratkaista siirtymiin ja urahaasteisiin liittyviä ongelmia. Nuori voi sopeutua tehokkaasti, jos hänellä on kykyä kohdata muuttuvat olosuhteet ja tilanteet tietoisemmin ja tietoa hakien, tehdä päätöksiä ja sitoutua päätöksiin sekä uskoa omiin kykyihin selvitä stressitekijöistä.

Aku Nikanderin väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kaksoisuran urasopeutuvuustaitojen kehitystä urheilulukiolaisilla lukion aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia ympäristöön ja yksilöön liittyviä kaksoisuran urasopeutuvuustaitojen selittäjiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että urasopeutuvuustaidot ovat kohtuullisen pysyviä lukion aikana ja urheilulukiolaisten itsetunto sekä usko omiin kykyihin on yhteydessä taitojen esiintyvyyteen.

– Urheilulukiolaisten kyky saavuttaa kehitystehtäviä, sopeutua erilaisiin tilanteisiin ja ottaa vastuu tulevaisuudestaan näyttää pysyvän muuttumattomana urheilulukion aikana. Riippuen siitä, onko nuorelle muodostunut korkeat vai matalat taidot ennen lukion alkua, tällä voi olla joko hyvinvointiin tai työuriin liittyviä hyötyjä tai haittoja, sillä urasopeutuvuus ennustaa hyvinvointia, henkilökohtaista toimijuutta ja menestystä ammatillisella uralla, Nikander toteaa.

– Tämän vuoksi oleellista olisi tunnistaa ne nuoret urheilijat, joilla on matalat urasopeutuvuustaidot ja tukea urakehitykseen liittyviä taitoja jo varhaisessa vaiheessa.

Nuorilla naisilla on matalammat urasopeutuvuustaidot ja itsetunto

Tutkimuksen mukaan urheilulukiota käyvillä nuorilla naisilla oli miespuolisia lukiotovereitaan huonompi itsetunto sekä vähäisemmin urasopeutuvuustaitoja, millä voi olla vaikutusta heidän tuleviin työuriinsa ja hyvinvointiinsa. Nuorella, jolla on matala itsetunto ei välttämättä ole luottamusta pyrkiä itse valitsemaansa ammattiin, ja hän saattaa kokea vaikeuksia selvitä uraan liittyvistä stressitekijöistä.

Kaksoisuralla erityisesti nuoret naiset saattavat kokea odotuksia suoriutua samaan aikaan erinomaisesti sekä urheilussa että opinnoissa, mikä saattaa yhdessä lukion vaatimustason nousun myötä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Aikaisemmin onkin osoitettu, että nuoret naiset ovat riskissä uupumukselle urheilulukion alussa. Niin ikään nuorten naisten urasuunnitteluun saattaa vaikuttaa se, että naisilla on niukemmin mahdollisuuksia ammattilaisuraan urheilussa. Tärkeää olisi tukea tehtäväsuuntaista tavoitteenasettelua ja yksilöllistä oppimista sekä eri uravaihtoehtojen tutkimista niin urheilussa kuin koulussa.

Ympäristötekijät ohjaavat nuorten käyttäytymistä ja ajattelua

Ympäristötekijöistä etenkin kulttuurilliset uskomukset ja läheisten tuki ohjaavat nuorten käyttäytymistä ja ajattelua.

Erityisesti äitien usko lapsensa kykyihin ja menestykseen koulussa oli yhteydessä nuorten korkeampiin urasopeutuvuustaitoihin. Tämä voi olla erityisen tärkeässä roolissa nuorten urheilijoiden kaksoisuran tukemisessa, kun he pohtivat tulevaisuuden urasuunnitelmia tai koulutusvalintoja. Läheisten henkilöiden on hyvä pyrkiä tukemaan nuoren uramuodostusta keskustelemalla hänen kanssaan erilaisista uratoiveista sekä tukemalla hänen pystyvyyden tunnettaan.

Merkittävä rooli on nuoren ajattelun ja käyttäytymisen ohjaamisessa on myös huippu-urheiluun liitetyillä kulttuurisilla uskomuksilla sekä kilpaurheilun suorituskeskeinen ja jatkuvaan kehitykseen pohjautuvalla logiikalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka kaksoisura usein mainitaan hyvänä vaihtoehtona, usein pohjimmaisena uskomuksena oli, että huippu-urheilussa menestyminen vaatii urheilun voimakasta priorisoimista. Tämä puolestaan ohjasi nuorten näkemyksiä urheilun ja opintojen painoarvosta omassa elämässä.

Jotta tavoite kokonaisvaltaisesta kehittymisestä voisi toteutua, nuorten urheilijoiden arjessa olevien toimijoiden asenteisiin, uskomuksiin ja kulttuurisiin tarinoihin urheilu-uraa ja kaksoisuraa kohtaan pitäisi kiinnitä huomiota. Lisäksi urheilulukiolaisille olisi hyvä mahdollistaa arjen hektisen rytmin keskeyttämistä ja aikaa pohtia omaa tulevaisuutta.

– Nuoria urheilijoita pitäisi kannustaa eri urapolkujen selvittämiseen niin urheilussa kuin urheilun ulkopuolella, kiinnostuksen kohteiden etsimiseen ja tukea heidän autonomiaansa valinnoissa, jotta he voivat löytää merkityksellisen urapolun, Nikander toteaa.

LitM Aku Nikanderin psykologian väitöskirjan "Adolescent student-athletes' dual career adaptability: The role of individual and environmental factors" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.8.2022 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii PhD, Associate Professor Louise Storm (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-nikander-190822. 

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82219.