Jyväskylän yliopisto

Väitös 2.10.2020 Itsemurha näkyy elokuvissa runsaasti, mutta ristiriitaisesti (Kosonen)

Jaa
Itsemurha on tabu, jota ympäröivät sosiaalisessa elämässä yleensä häpeä, stigma ja typistävä hiljaisuus. Toisaalta omaehtoista kuolemaa kuitenkin käsitellään läntisessä mediassa ja viihteessä hyvin näkyvästi ja runsaasti. Englanninkielisillä markkinoilla julkaistaan vuosittain satoja aihetta käsitteleviä ja sivuavia elokuvia, ja ne myös kiertävät laajasti kansainvälisissä elokuvateattereissa ja suoratoistopalveluissa.
Heidi Kosonen, kuvaaja Susanne Ylönen
Heidi Kosonen, kuvaaja Susanne Ylönen

FM Heidi Kososen väitöstutkimuksessa tarkastellaan itsemurhaa käsitteleviä elokuvia tabun ja biovallan näkökulmista. Biovalta käsitetään foucault’laisessa teoriaperinteessä sellaisiksi normatiivisiksi teknologioiksi, jotka pyrkivät säätelemään ihmisen ruumista, seksuaalisuutta ja kuolemaa. Antropologian historiassa tabu puolestaan mielletään yhteisöä tietynlaisilta vaaroilta suojaavaksi rakenteeksi, joka samalla tavalla kohdistuu ihmisen ruumiiseen ja on kytköksissä muun muassa likaan ja tartuntaan liittyviin käsityksiin.

Visuaalisen kulttuurin tutkimusta ja antropologiaa yhdistävän väitöksen tutkimusaineistona tarkastellaan 50:tä englanninkielistä nykyelokuvaa ja kolmea tapaustutkimusta. Tutkimuksen päätulos on, että elokuvissa itsemurhaa käsitellään tavoilla, jotka saattavat johtaa sen marginalisointiin ja stigmatisointiin. Näitä tapoja ovat Kososen mukaan sekä itsemurhan sukupuolittuminen että medikalisaatio.

Émile Durkheimin egoistis-altruistisen jaottelun ja Kososen itsensä kehittämän jaottelun avulla nähdään, että kun kyseessä ei ole yhteisöä jollakin tavalla hyödyttävä kunniaitsemurha, esimerkiksi sotatantereella, elokuvat keskittyvät erityisesti naisten itsemurhiin. Heidän kuolemiaan kuvataan sensaationaalisemmin kuin miesten vastaavia. Naisten kohdalla ne kytkeytyvät usein ruumiisiin ja seksuaalisuuteen, ja selittyvät usein naisten epärationaalisuudella ja heikkoudella. Mieshahmoille tarjotaan helpommin järkisyitä ja mahdollisuuksia selviytyä itsemurhahalusta.

Naisten kuolemaan johtavat itsemurhat myös näkyvät miesten itsemurhia useammin elokuvien visuaalisessa ilmaisussa ja seksualisoituvat naisten kuolevien ruumiiden kuvauksissa. Lisäksi itsemurhia selittävät elokuvassa lääketieteelliset diagnoosit tai hulluuden kuvaukset, jotka kytkeytyvät itsemurhan lääketieteellistymiseen valistuksen jälkeisenä aikana.

Omaehtoisen kuoleman sukupuolittumisen, seksualisoitumisen ja lääketieteellistymisen ohella väitöskirjan toinen merkittävä tutkimustulos on itsemurhaan liittyvän tartunnan pelon vaikutus sen esittämiseen ja vastaanottoon. – Tulkitsen tätä tartunnanpelkoa merkkinä itsemurhan tabuluonteisuudesta nimenomaan antropologisten teorioiden valossa, Kosonen kertoo.

– Itsemurhaa käsitteleviä elokuvia ei ole juuri tarkasteltu laadullisesti aiemman tutkimuksen parissa tai visuaalisen kulttuurin tutkimusta ja kulttuuriantropologista tutkimusperinnettä yhdistetty näin laajamittaisesti. Myös tabun ja biovallan käsitteleminen rinnakkain on harvinaista. Tässä mielessä oma tutkimukseni on monessa mielessä tietynlainen pioneerityö, Kosonen luonnehtii.

FM Heidi Kososen taidehistorian väitöskirjan "Gendered and Contagious Suicide: Taboo and Biopower in Contemporary Anglophone Cinematic Representations of Self-Willed Death" tarkastustilaisuus pidetään 2.10.2020 alkaen klo 12.00 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, FT Leena-Maija Rossi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-kosonen-021020
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa ja esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä, on 050 577 2416.

Julkaisun tiedot: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8313-0

Taustatietoja
Heidi Kosonen (s. 1986 Äänekoskella) on kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta keväällä 2005, suorittanut diplomin sosiaalisessa antropologiassa University of Kentissä (Canterbury, Englanti) 2008-2009 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineesta syksyllä 2011. Hän on tehnyt tutkimustaan Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella tästä lähtien, toimien samalla katutanssilajien tanssinopettajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä vuodet 2011-2013.

Kosonen on toinen humanistisen inhontutkimusverkoston The Disgust Networkin perustajajäsenistä (2018). Kosonen myös toimii Jyväskylän tieteentekijöiden (JYTTE ry) tiedottajana ja järjestää tanssitapahtumia osana voittoa tuottamatonta dancehall-kollektiivia Tun Up Jkl. Hän ylläpitää tutkimusblogia osoitteessa http://theoryoftaboo.wordpress.com/

Lisätietoja:
Heidi Kosonen, 040 719 6330 (päivisin klo 10–18), heidi.s.kosonen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Heidi Kosonen, kuvaaja Susanne Ylönen
Heidi Kosonen, kuvaaja Susanne Ylönen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye