Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.12.2021: Väitöstutkimus toi esille vesiekosysteemien muutosten huonosti tunnetut mekanismit (Ahti)

Jaa

Viime vuosikymmenten aikana monet voimakkaasti kalastetut kalakannat ovat huvenneet tai romahtaneet liikakalastuksen seurauksena. Perinteisen kalastuksen tutkimuksen mukaan pienentyneen kalakannan pitäisi palautua entiseen kokoonsa nopeasti, kun kalastusta rajoitetaan. Tämän ajatellaan johtuvan siitä, että kilpailu ravinnosta ei estä kalojen kasvua. Näin ei ole kuitenkaan aina käynyt, vaan monet romahtaneet kalakannat ovat pysyneet alhaisella tasolla kalastuskiellosta huolimatta. Väitöskirjatyössään Pauliina Ahti pureutuu matemaattisen mallinnuksen avulla tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa kalakantojen kasvamisen mahdollisuuksiin.

Kalojen luonnollinen kuolevuus ja lisääntymiskyky ovat kalastusta tutkivien mallien peruspilareita. Nuo mallit eivät kuitenkaan ota huomioon biologisen vanhenemisen (seneskenssin) myötä tapahtuvia muutoksia kuolevuudessa ja lisääntymiskyvyssä. Pauliina Ahti osoittaa väitöskirjassaan, että tällaiset muutokset yhdessä kalastusmetodin kanssa vaikuttavat siihen, kuinka kalapopulaatio voi toipua kalastuksesta.

Siinä missä yksittäisen kalan ominaisuus voi vaikuttaa populaatioon, myös populaation ominaisuus voi vaikuttaa yksittäiseen kalaan. ”Syitä kalapopulaatioiden tiheyden vaihtelun taustalla on tutkittu paljon, mutta kysymystä ei ole aiemmin käännetty nurin kurin ja kysytty, mitä tiheyden vaihtelut aiheuttavat”, Ahti kertoo.

Väitöskirja paljastaa vähän tunnettuja linkkejä populaation runsauden vaihtelun ja kalojen ekologian ja evoluution välillä. Merkittäväksi tekijäksi tutkimuksessa nousee kalan maksimi-ikä. Jos esimerkiksi muikku elää keskimäärin seitsemänvuotiaaksi ja ”hyviä muikkuvuosia” on alle seitsemän vuoden välein, sillä on evolutiivisia vaikutuksia kalan maksimikokoon. Jos taas kahden hyvän vuoden välissä on pitempi aika kuin kalan maksimielinikä, erot näkyvät ekologisina vaihteluina biomassassa.

Vieraslajin vaikutus voi tunkea läpi ekosysteemin

Väitöskirjassa Pauliina Ahti tutki myös yksittäisen lajin ja ekosysteemin suhdetta. Ahti osoittaa tutkimuksessaan, kuinka yksi vieraslaji järviekosysteemissä voi ulottaa negatiiviset vaikutuksensa läpi ekosysteemin. Tutkimuksessa havaittiin, että kasviplanktonia syövä vieraslaji, quagga-simpukka, voi saada aikaan lumipalloefektin ja vähentää kalojen biomassaa järvessä, vaikka kalastusta ei tapahtuisi.

Kokonaisuudessaan väitöskirja paljastaa aiemmin tuntemattomia tai huonosti ymmärrettyjä yhteyksiä biologisten organisaatioiden eri tasojen välillä. Nämä tulokset parantavat edellytyksiämme suojella vesiluontoamme.

Väitöskirjaa ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö ja European Research Council. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

Pauliina Ahti valmistui meribiologian maisteriksi (M.Sci. in Marine & Freshwater Biology) Glasgown yliopistosta Skotlannista vuonna 2015. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2018.

M.Sci. Pauliina Ahdin akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”The Interplay between Fish Life-History Traits, Population Dynamics, and Ecosystems” tarkastustilaisuus järjestetään tiistaina 21.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 464, Jyväskylä, 2021. ISBN 978-951-39-8949-1 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-8949-1 ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8949-1

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pauliina Ahti
pauliina.a.s.ahti@jyu.fi

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 28.1.2022: Elintärkeät fosforivarannot ehtyvät – fosfori talteen jätevesistä uudella menetelmällä (Reuna)21.1.2022 08:05:00 EET | Tiedote

Sini Reuna kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla fosfori saadaan talteen jätevesistä entistä paremmin. Fosfori on kaikelle elämälle korvaamaton alkuaine, jota käytetään muun muassa lannoitteissa. Sen luonnolliset varannot maaperästä ovat hupenemassa. Siksi talteenotto toissijaisista lähteistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan fosfaattilannoitteiden kulutukseen ja varmistaa ruuan riittävyys myös tuleville sukupolville.

Päijänteen biosfäärialueen suunnittelu etenee – avoimissa työpajatilaisuuksissa haetaan ideoita hyvinvoinnin ja elinvoiman kestävään vahvistamiseen20.1.2022 14:21:08 EET | Tiedote

Päijänteelle alueelle haetaan ensi syksynä Unescon biosfäärialueen statusta. Biosfäärialueen toimintaan liittyviä kehittämisideoita ja muuta hakemusvalmistelussa tarvittavaa tietoa kerätään alkuvuoden aikana järjestettävissä avoimissa työpajoissa. Hakemusvalmistelusta vastaa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin koordinoima Päijänne biosfääriksi -hanke.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme