Väitös 24.10.2020 Kansallinen elokuva ja kansainvälistyminen: näkökulma globalisaatioon ja eurooppalaiseen identiteettiin (Kulyk)

Tiettyyn maahan “kuuluminen” on erityisen merkittävää elokuva-alalla.
– Tutkin ajatusta kansallisuudesta, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä koko sektorin rakentumiseen. Tarkastelen lisäksi eurooppalaisten toimielinten roolia tässä yhteydessä, Kulyk kertoo.

– Pohdin erityisesti sitä, vastaako Euroopan kansallisen monimuotoisuuden turvaamista korostava diskurssi elokuva-alalla toteutettavia ohjelmia, Kulyk jatkaa.  

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa kehityssuuntia, joissa näkyy ylikansallinen tapa tuottaa ja tehdä elokuvia Euroopassa, ja jotka siten johtavat yhdenmukaisempaan elokuvatarjontaan. Ala on kytköksissä maailmanmarkkinoihin ja talouden globalisaatiolla on ollut viime vuosikymmeninä välittömiä vaikutuksia elokuvasektoriin kulttuurin toimialana.

Globalisaation ajatellaan vaikuttavan kielteisesti kulttuureihin ja olevan yhteydessä eurooppalaisen elokuvan “amerikkalaistumiseen”. Riippuvuus kansainvälisestä taloudesta tekee alasta haavoittuvan ja lisää halukkuutta laajempaan yhteistyöhön, minkä monesti katsotaan olevan paikallisen edun vastaista.

Kulykin tutkimus perustuu määrälliseen ja laadulliseen aineistoon. Siinä käytettiin myös vertailevaa tutkimusta. Tulosten perusteella elokuvasektorin voidaan väittää muuttuneen homogeenisemmaksi. Yhä useampi eurooppalainen elokuva tehdään englannin kielellä, ja suurten elokuvateatterien ohjelmistot ovat standardisoituja keskittyen harvoihin genreihin ja tietyn maalaisiin elokuviin.

Yhteistuotantoihin kuuluu yhä monimuotoisempia kumppanuuksia, jotka yhtäältä helpottavat elokuvien tuottamista, mutta toisaalta johtavat sisältöjen valtavirtaistumiseen. Lopulta tämä yhtenäistymiskehitys monimutkaistaa elokuvien kansallisuuden määrittelyä ja johtaa epäsuhtaan Euroopan poliittisten tavoitteiden ja todellisuuden välillä.

Vaikka monimuotoisuus asetetaan eurooppalaisten instituutioiden päällimmäiseksi tavoitteeksi, toteutettavissa ohjelmissa suositaan kuitenkin tietynlaista homogeenisuutta, jotta markkinoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Tilanteessa korostuu elokuvasektorin kahtiajako yhtäältä taiteeseen ja tiettyjen arvojen välittämiseen ja toisaalta markkinoista hyvin riippuvaiseen elokuvateollisuuteen.

YTL Laetitia Kulykin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "National Cinemas in Global Times" tarkastustilaisuus pidetään verkkovälitteisenä 24.10. 2020 klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä on professori Jeremy Ahearne (University of Warwick) ja kustoksena professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-kulyk-241020

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa tilaisuuden lopussa ja esittää mahdolliset kysymyksensä on 040 805 4183.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8316-1

Taustatietoa

Laëtitia Kulyk on suorittanut Jyväskylän yliopistossa vuonna 2006 yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon kulttuuripolitiikan alalta. Hän valmistui maisteriksi elokuva-alan opinnoista (“Economy of cinema”) vuonna 2000 Ranskassa, opinahjonaan University Paris 3 - Sorbonne Nouvelle.

Lisensiaatin tutkintonsa jälkeen Kulyk on työskennellyt Ranskan valtakunnallisessa elokuvakeskuksessa (2007–2012), Euroopan elokuva-alan mediaohjelman koordinaattorina (2012–2015) ja kulttuurialan palvelujen päällikkönä Ranskan Kreikan-suurlähetystössä sekä Kreikan ranskankielisen elokuvafestivaalin johtajana (2015–2019).

Uransa varrella Kulyk on toiminut myös lehtorina Paris 3 Sorbonne Nouvelle -yliopistossa aihealueenaan elokuva-alan talous, sosiologia ja lainsäädäntö (2011–2015).

Lisätietoja:

Laëtitia Kulyk, +33699357720, laetitiakulyk@aol.com