Väitös 2.9.2023: Nuoret tarvitsevat tukea kriittisen nettilukemisen taidoissa (Hämäläinen)
Useimmat nuoret viettävät paljon aikaa netissä, mutta nettitekstejä käytetään yhä enemmän myös koulutehtävissä. Vaikka nykynuorista puhutaan diginatiiveina, taidot arvioida lukemaansa kriittisesti eivät kehity automaattisesti internetin käytön myötä. Sen sijaan kouluopetuksella on merkittävä rooli kriittisen nettilukemisen taitojen kehittämisessä.
KM, TtM Elina Hämäläisen väitöstutkimus selvitti yhteensä yli 700 kuudesluokkalaisen ja lukiolaisen kriittisen nettilukemisen taitoja sekä taitojen tukemiseksi suunniteltujen kouluinterventioiden tehokkuutta.
Kouluopetuksella voidaan parantaa nuorten kriittisen nettilukemisen taitoja
Väitöstutkimuksessa luokanopettajat toteuttivat tutkivan nettilukemisen intervention kuudensilla luokilla sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat lukiossa. Intervention aikana nuorille opetettiin tiedonhaun, luotettavuuden arvioinnin ja synteesin laatimisen taitoja, ja lisäksi näitä taitoja harjoiteltiin itsenäisesti ja yhteisöllisesti. Interventiot olivat osa tavallista kouluopetusta ja ne sisälsivät opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä kummallakin kouluasteella.
Intervention jälkeisessä nettilukutehtävässä molempien kouluasteiden nuoret huomioivat paremmin lähteiden piirteitä, kuten kirjoittajan tai julkaisijan asiantuntijuuden.
”On rohkaisevaa, että juuri nämä taidot paranivat interventioiden aikana”, Hämäläinen iloitsee. ”Esimerkiksi asiantuntijuuden arviointi on hyvin keskeinen taito internetin tekstiviidakossa, jossa esiintyy alkuperältään ja luotettavuudeltaan hyvin vaihtelevaa informaatiota”, Hämäläinen jatkaa.
”Kaikkien positiivisinta oli, että interventio auttoi erityisesti alkutestitaidoiltaan heikoimpia lukiolaisia parantamaan taitojaan. Tulos on hyvin tärkeä, sillä juuri he ovat kaikkein alttiimpia vääristyneelle informaatiolle”, Hämäläinen korostaa.
Vaikka nuorten kriittisen nettilukemisen taidot kehittyivät, niihin jäi selvästi parantamisen varaa.
”Yksittäinen interventio ei useimmiten ole riittävä. Syvällisten ja monipuolisten kriittisen nettilukemisen taitojen kehittyminen näyttäisi edellyttävän säännöllistä ja suunnitelmallista harjoittelua eri oppiaineiden yhteydessä ja kaikilla kouluasteilla”, Hämäläinen toteaa.
”Näiden taitojen opettaminen tulisi myös aloittaa riittävän varhain eli jo alakoulussa ikätasoisesti sopivalla tavalla. Peruskoululla on mahdollisuus kehittää kaikkien, erilaisista lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten taitoja.”
Taidoissa suuria eroja
Tutkimus paljasti myös merkittäviä eroja niin kuudesluokkalaisten kuin lukiolaistenkin kriittisen nettilukemisen taidoissa. Osa nuorista oli melko taitavia tekstien luotettavuuden arvioitsijoita, kun taas esimerkiksi osalla lukiolaisista taidot olivat yllättävän heikot.
”Vaikka taitavimmat kuudesluokkalaiset olivat luotettavuuden arviointitaidoissaan lukiolaisten tasolla, suurimmalle osalle nettitekstien luotettavuuden arviointi oli hyvin vaikeaa – myös intervention jälkeen”, Hämäläinen toteaa.
Tutkimuksessa käytetyt lukutehtävät edellyttivät perustelemisen ja kirjoittamisen taitoja, mikä lisäsi tehtävien haasteellisuutta. Kuitenkaan luetun ymmärtämisen ja lukusujuvuuden yhteydet nuorten kriittisen nettilukemisen taitoihin eivät olleet yksiselitteisiä.
”Selkeimmin kriittisen nettilukemisen taitoihin olivat yhteydessä nuorten omat uskomukset siitä, arvioivatko he kirjoittajaa tai vertaavat lähteitä lukiessaan nettitekstejä sekä tehtäväaihe ja nuorten tekemät tekstivalinnat. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan yksilöllisten tekijöiden merkityksestä sekä siitä, miten ja missä vaiheessa taitoerot kehittyvät”, Hämäläinen toteaa.
KM, TtM Elina Hämäläisen kasvatustieteen väitöskirjan "Examining and enhancing adolescents' critical online reading skills" tarkastustilaisuus lauantaina 2.9.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä professori Päivi Rasi-Heikkinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87952.
Elina Hämäläinen on valmistunut terveystieteiden maisteriksi ja terveystiedon aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006 sekä kasvatustieteen maisteriksi ja psykologian aineenopettajaksi vuonna 2017. Hämäläinen on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen useilla Jyväskylän yliopiston laitoksilla opetus- ja tutkimustehtävissä opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen parissa. Hän on myös toiminut yhden lukuvuoden ajan lukion terveystiedon ja psykologian aineenopettajana sekä osallistunut erilaisten oppimateriaalien arviointiin ja suunnitteluun. Väitöstutkimuksen hän aloitti vuonna 2017 ja sen aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamissa iFuCo- ja Aroni-hankkeissa. Lisäksi väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos. Tällä hetkellä Hämäläinen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella vuorovaikutusvastaavana ja tutkijana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CRITICAL-hankkeessa.
Yhteyshenkilöt
Elina Hämäläinen, elina.k.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 805 3352
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme