Jyväskylän yliopisto

Väitös: 29.4.2022 Matalakin pitkäaikainen säteilyaltistus vaikuttaa aineenvaihduntaan ja suoliston terveyteen (Jernfors)

Jaa

Toni Jernfors tutki väitöskirjatyössään Tšernobylin ympäristön matala-annoksisen säteilyn vaikutuksia villin metsämyyräpopulaation aineenvaihdunnallisiin ja genomisiin ominaisuuksiin.

Toni Jernfors.
Toni Jernfors.

Tšernobylin vuonna 1986 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena ympäristöön levisi suuria määriä radioaktiivisia aineita. Erityisesti tuhoutuneen laitoksen lähiympäristö on Cesium-137- ja Strontium-90-isotooppien saastuttamaa, minkä vuoksi ihmisten liikkumista alueella on rajoitettu. Vaikka vuosikymmenien saatossa alueen säteilymäärät ovat puolittuneet, Tšernobylin villieläimistöön kohdistuu edelleen matala-annoksista ionisoivaa säteilyä, joka lajista riippuen aiheuttaa muun muassa poikkeamia neurologisessa kehityksessä ja oksidatiivista stressiä sekä heikentää lisääntymistä.

”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnonmukainen villieläimistö voi olla herkempää matala-annoksisen säteilyn vaikutuksille kuin laboratorio-oloissa kasvatetut mallieläimet. Sulkualue tarjoaa siksi erinomaisen luonnollisen laboratorion alhaisen säteilyn tutkimukselle”, Toni Jernfors kertoo.

Säteilylle altistuneiden myyrien aineenvaihdunta painottaa rasvojen polttoa

Väitöstutkimuksen kohteena olivat Tšernobylissä elävät metsämyyrät (Myodes glareolus), joilla on aiemmin havaittu muun muassa heikentynyttä lisääntymismenestystä, kohonneita stressitasoja ja muutoksia suoliston mikrobistossa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin muun muassa geenien ilmenemistä modernein RNA-sekvensointimenetelmin.

”Havaitsimme merkkejä immuunipuolustuksen heikentymisestä, mikä on kroonisen ympäristöstressin tyypillinen oire”, kertoo Jernfors. Odottamattomasti säteilylle altistuneiden metsämyyrien havaittiin myös painottaneen rasvojen polttoa aineenvaihdunnassaan.

”Se oli erikoinen havainto, jota ei ainakaan ruokavaliolla tai suoliston mikrobiston erittämillä signaalimolekyyleinä toimivilla lyhytketjuisilla rasvahapoilla kyetty selittämään”, sanoo Jernfors. Sen selvittämiseksi, onko rasvanpolttoa painottavasta aineenvaihdunnasta hyötyä ympäristön säteilyä vastaan, tarvitaan lisätutkimuksia aitauksissa.

”Mielenkiintoisaa on, että rasva-aineenvaihdunnan ja mitokondrioiden toiminnan muutoksia on havaittu hiirellä ja ihmisellä avaruuslentojen seurauksena. Myös avaruusoloissa altistutaan säteilylle.”

Tutkimuksessa selvitettiin myös suoliston terveyttä mikroskopian avulla. Säteilylle altistuneilla myyrillä havaittiin paksusuolen limakalvon ohentumista.

”Limakalvon ohentuminen voi lisätä infektion riskiä. Syytä ohenemiselle ei tiedetä, mutta Muribaculaceae-, Ruminococcacceae- ja Lachnospiraceae-suolistobakteeriheimoilla, joiden olemme erityisesti havainneet reagoivan säteilytasoihin, voi olla osuutta asiaan”, Jernfors arvelee.

”Tutkimusten johtopäätöksenä voimme olettaa, että ympäristön matala-annoksisella säteilyllä on yhteisvaikutuksia vaikutuksia luonnollisten stressitekijöiden, kuten ravinnon niukkuuden kanssa, mikä voi aiheuttaa monipuolista oireilua”, kertoo Jernfors.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Akatemia. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 507, Jyväskylä 2022. ISBN 978-951-39-9108-1 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-9108-1, ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9108-1

FM Toni Jernforsin väitöskirjan ”Genomic and transcriptomic characteristics of exposure to environmental radionuclides” tarkastustilaisuus perjantaina 29.4.2022 klo 12. Vastaväittäjänä Dr. Heidi Hauffe (Fondazione Edmund Mach, Italia) ja kustoksena professori Phillip Watts (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toni Jernfors, toni.m.jernfors@jyu.fi

Kuvat

Toni Jernfors.
Toni Jernfors.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 28.5.2022: Liikunnalliset kotitehtävät tukevat yläkouluikäisten vapaa-ajan liikkumista23.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Liikunnasta ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä, mutta oppilaiden mielestä läksyt sopivat liikuntaan siinä missä muihinkin oppiaineisiin. Liikuntatunneilla annettuja vapaaehtoisia liikunnallisia kotitehtäviä tehdään ahkerasti, ja ne myös lisäävät yläkouluikäisten tyttöjen liikkumista, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.

Lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden potilaiden toimintakyky paranee pitkäkestoisella liikuntaharjoittelulla20.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuoden ajan kaksi kertaa viikossa tehdyllä kotiharjoittelulla voidaan parantaa lonkkamurtuman saaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä tavanomaista hoitoa paremmin. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tekemän tutkimuksen mukaan kotiharjoitteluun osallistuneilla selviytyminen päivittäisistä askareista oli parempaa kuin harjoitteluun osallistumattomalla ryhmällä.

Riittääkö ruokatuotannossa sitkeys ja tahto? – tutkimus selvitti itäsuomalaisten tilojen muutoskykyä20.5.2022 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomalainen maatalous elää kriisien sävyttämää murrosvaihetta, jossa ruuantuottajien muutoshalukkuus punnitaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan maatilojen resilienssi, eli halukkuus ja kyky sopeutua osana uudistuvaa järjestelmää, vaihtelee suuresti. Tutkimuksen mukaan jopa neljännes tiloista ei halua tai voi pysyä mukana vaaditussa kehityksessä, vaan saattaa lopettaa toimintansa tulevina vuosina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme