Väitös 31.5.2019: Kaupunkikehityshankkeet edistävät hindunationalistista agendaa Intiassa

Jelena Salmi käsittelee väitöskirjassaan, millaisia seurauksia hindunationalismi ja uusliberaali kaupunkipolitiikka aiheuttavat slummiasukkaille ja muslimivähemmistölle intialaisessa Ahmedabadin kaupungissa, pääministeri Narendra Modin kotikentällä.

Ahmedabadia pidetään Intiassa kaupunkikehityksen malliesimerkkinä. 2000-luvun alusta lähtien kaupungissa on toimeenpantu lukuisia kehitysprojekteja, joilla tähdätään sijoitusten houkuttelemiseen, kaupungin imagon kohentamiseen ja ylempien luokkien elämänlaadun parantamiseen. Tavoitteena on tehdä Ahmedabadista Pariisin ja Lontoon kaltainen ”maailmanluokan kaupunki”.

– Köyhyys ja slummit eivät sovi vallitsevaan kaupunki-ihanteeseen. Niinpä kehitysprojektien varjopuolena ovat köyhän kaupunkiväestön pakkosiirrot slummeista kaupunkien laidoille rakennettuihin kerrostalolähiöihin, Salmi kertoo.

Salmen tutkimus osoittaa, että Ahmedabadin luominen maailmanluokan kaupungiksi on valjastettu hindunationalistisen agendan ja pääministeri Narendra Modin henkilökultin palvelukseen.

Kaupunkikehityshankkeet vahvistavat ajatusta, jonka mukaan Intian kansakunta on hindujen kansakunta ja Modi kansan tahdon ruumiillistuma. Hankkeet edistävät myös kapeaa käsitystä hyvästä kansalaisuudesta.

– Hyvä kansalaisuus liitettiin sivistykseen ja taloudelliseen menestykseen, puhtauteen ja hygieniaan, omistusasumiseen ja hindu-identiteettiin. Slummien tuhoamisen, pakkosiirtojen, katukauppiaiden ulossulkemisen, julkisten tilojen sisäänpääsymaksujen, vartijoiden harkintavallan ja syrjivien ajoneuvorajoitusten kautta osa ihmisistä määriteltiin epätoivotuiksi kansalaisiksi, Salmi toteaa.

Keskustan kaupunkitilojen ohella myös uudelleenasutustalot toimivat hyvän kansalaisuuden tuottamisen välineinä. Pitkiin suoriin riveihin rakennettujen betonikerrostalojen kautta slummien epäjärjestys ja anarkia kesytettiin sekä visuaalisesti että hallinnollisesti, sillä uudelleenasutus toi ihmiset julkisten ja yksityisten palvelujen piiriin ja teki heistä helpommin hallinnoitavia.

– Uudelleenasutetut ihmiset itse kokivat rakennetun ympäristön vankilamaiseksi sekä sosiaalista elämää ja elinkeinotoimintaa rajoittavaksi. Lisäksi monilla ei ollut varaa maksaa esimerkiksi sähkölaskua, Salmi sanoo.

Modin politiikka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita

“Kaikki käskivät meidän äänestää Modia. Modi antaa teille hyvän talon, hän tekee sitä ja tätä teidän vuoksenne. Mutta ei hän tehnyt mitään. Emme aio äänestää Modia enää. Hän ei pidä lupauksiaan.”

- Poonamben, pakkosiirretty Sabarmati-joen ranta-alueen kehitysprojektin alla

Salmen haastattelemat pakkosiirretyt ihmiset tunsivat tulleensa valtion ja erityisesti Modin pettämiksi, sillä heidät oli suljettu ulos kehityksestä. Pakkosiirrot olivat hankaloittaneet heidän elämäänsä: alkoholismi, huumeidenkäyttö, työttömyys, koulupudokkuus, väkivalta ja terveysongelmat olivat lisääntyneet.

– Toisaalta osa haastatelluista ylisti Modia Ahmedabadin kehittämisestä puhtaaksi, ulkomaalaisia houkuttelevaksi kaupungiksi. He olivat omaksuneet vallitsevan puhetavan, jonka mukaan pakkosiirrot olivat välttämätön askel Intian kansallisen edistyksen ja talouskasvun turvaamiseksi, Salmi huomauttaa.

Kannattamalla Modin politiikkaa pakkosiirretyt ihmiset saattoivat kokea itsensä maailmanluokan kansalaisiksi ja asemoida itsensä osaksi uutta, kehittynyttä Intiaa. Modin kritisointi puolestaan näyttäytyi antinationalistisena ja kehityksen vastaisena tekona.

– Vaikka Modi esitettiin monissa haastatteluissa kansallissankarina, epäoikeudenmukaisuuden ja petetyksi joutumisen kokemuksista voimansa saavat kriittiset äänet osoittavat, että hänen ympärilleen rakennettu henkilökultti murenee vähittäin köyhän kaupunkiväestön – myös hindujen – keskuudessa, Salmi summaa.

Tutkimus perustuu kymmenen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön Sadbhavna Nagar -nimisellä uudelleenasutusalueella vuosina 2015–2016. Ensisijaisina tutkimusmetodeina Salmi käytti osallistuvaa havainnointia ja pakkosiirrettyjen ihmisten haastatteluita.

Tutkimustulokset voivat tarjota oleellista taustatietoa päättäjille, kaupunkisuunnittelijoille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka haluavat edesauttaa väestön hyvinvointia ja toimeentuloa nopeasti kaupungistuvassa maailmassa.

Valtiotieteiden maisteri Jelena Salmen etnologian väitöskirjan “Differentiated citizenship, displacement, and materiality in state-citizen relations in Ahmedabad” tarkastustilaisuus pidetään 31.5.2019 klo 12–15 Historican salissa H320. Vastaväittäjänä professori Edward Simpson (University of London, UK) ja kustoksena professori Sirpa Tenhunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot:

Jelena Salmi
jelena.j.salmi@jyu.fi
040 822 1185

Jelena Salmi kirjoitti ylioppilaaksi Eiran aikuislukiosta vuonna 2004. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Vuosina 2015–2018 hän toimi etnologian ja antropologian tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Salmi työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Sustainable Livelihoods and Politics at the Margins: Environmental Displacement in South Asia.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 86, 237 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7774-0 (PDF). Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7774-0