Väitös 31.5.2019: Kaupunkikehityshankkeet edistävät hindunationalistista agendaa Intiassa

Jelena Salmi käsittelee väitöskirjassaan, millaisia seurauksia hindunationalismi ja uusliberaali kaupunkipolitiikka aiheuttavat slummiasukkaille ja muslimivähemmistölle intialaisessa Ahmedabadin kaupungissa, pääministeri Narendra Modin kotikentällä.
Ahmedabadia pidetään Intiassa kaupunkikehityksen malliesimerkkinä. 2000-luvun alusta lähtien kaupungissa on toimeenpantu lukuisia kehitysprojekteja, joilla tähdätään sijoitusten houkuttelemiseen, kaupungin imagon kohentamiseen ja ylempien luokkien elämänlaadun parantamiseen. Tavoitteena on tehdä Ahmedabadista Pariisin ja Lontoon kaltainen ”maailmanluokan kaupunki”.
– Köyhyys ja slummit eivät sovi vallitsevaan kaupunki-ihanteeseen. Niinpä kehitysprojektien varjopuolena ovat köyhän kaupunkiväestön pakkosiirrot slummeista kaupunkien laidoille rakennettuihin kerrostalolähiöihin, Salmi kertoo.
Salmen tutkimus osoittaa, että Ahmedabadin luominen maailmanluokan kaupungiksi on valjastettu hindunationalistisen agendan ja pääministeri Narendra Modin henkilökultin palvelukseen.
Kaupunkikehityshankkeet vahvistavat ajatusta, jonka mukaan Intian kansakunta on hindujen kansakunta ja Modi kansan tahdon ruumiillistuma. Hankkeet edistävät myös kapeaa käsitystä hyvästä kansalaisuudesta.
– Hyvä kansalaisuus liitettiin sivistykseen ja taloudelliseen menestykseen, puhtauteen ja hygieniaan, omistusasumiseen ja hindu-identiteettiin. Slummien tuhoamisen, pakkosiirtojen, katukauppiaiden ulossulkemisen, julkisten tilojen sisäänpääsymaksujen, vartijoiden harkintavallan ja syrjivien ajoneuvorajoitusten kautta osa ihmisistä määriteltiin epätoivotuiksi kansalaisiksi, Salmi toteaa.
Keskustan kaupunkitilojen ohella myös uudelleenasutustalot toimivat hyvän kansalaisuuden tuottamisen välineinä. Pitkiin suoriin riveihin rakennettujen betonikerrostalojen kautta slummien epäjärjestys ja anarkia kesytettiin sekä visuaalisesti että hallinnollisesti, sillä uudelleenasutus toi ihmiset julkisten ja yksityisten palvelujen piiriin ja teki heistä helpommin hallinnoitavia.
– Uudelleenasutetut ihmiset itse kokivat rakennetun ympäristön vankilamaiseksi sekä sosiaalista elämää ja elinkeinotoimintaa rajoittavaksi. Lisäksi monilla ei ollut varaa maksaa esimerkiksi sähkölaskua, Salmi sanoo.
Modin politiikka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita
“Kaikki käskivät meidän äänestää Modia. Modi antaa teille hyvän talon, hän tekee sitä ja tätä teidän vuoksenne. Mutta ei hän tehnyt mitään. Emme aio äänestää Modia enää. Hän ei pidä lupauksiaan.”
- Poonamben, pakkosiirretty Sabarmati-joen ranta-alueen kehitysprojektin alla
Salmen haastattelemat pakkosiirretyt ihmiset tunsivat tulleensa valtion ja erityisesti Modin pettämiksi, sillä heidät oli suljettu ulos kehityksestä. Pakkosiirrot olivat hankaloittaneet heidän elämäänsä: alkoholismi, huumeidenkäyttö, työttömyys, koulupudokkuus, väkivalta ja terveysongelmat olivat lisääntyneet.
– Toisaalta osa haastatelluista ylisti Modia Ahmedabadin kehittämisestä puhtaaksi, ulkomaalaisia houkuttelevaksi kaupungiksi. He olivat omaksuneet vallitsevan puhetavan, jonka mukaan pakkosiirrot olivat välttämätön askel Intian kansallisen edistyksen ja talouskasvun turvaamiseksi, Salmi huomauttaa.
Kannattamalla Modin politiikkaa pakkosiirretyt ihmiset saattoivat kokea itsensä maailmanluokan kansalaisiksi ja asemoida itsensä osaksi uutta, kehittynyttä Intiaa. Modin kritisointi puolestaan näyttäytyi antinationalistisena ja kehityksen vastaisena tekona.
– Vaikka Modi esitettiin monissa haastatteluissa kansallissankarina, epäoikeudenmukaisuuden ja petetyksi joutumisen kokemuksista voimansa saavat kriittiset äänet osoittavat, että hänen ympärilleen rakennettu henkilökultti murenee vähittäin köyhän kaupunkiväestön – myös hindujen – keskuudessa, Salmi summaa.
Tutkimus perustuu kymmenen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön Sadbhavna Nagar -nimisellä uudelleenasutusalueella vuosina 2015–2016. Ensisijaisina tutkimusmetodeina Salmi käytti osallistuvaa havainnointia ja pakkosiirrettyjen ihmisten haastatteluita.
Tutkimustulokset voivat tarjota oleellista taustatietoa päättäjille, kaupunkisuunnittelijoille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka haluavat edesauttaa väestön hyvinvointia ja toimeentuloa nopeasti kaupungistuvassa maailmassa.
Valtiotieteiden maisteri Jelena Salmen etnologian väitöskirjan “Differentiated citizenship, displacement, and materiality in state-citizen relations in Ahmedabad” tarkastustilaisuus pidetään 31.5.2019 klo 12–15 Historican salissa H320. Vastaväittäjänä professori Edward Simpson (University of London, UK) ja kustoksena professori Sirpa Tenhunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätiedot:
Jelena Salmi
jelena.j.salmi@jyu.fi
040 822 1185
Jelena Salmi kirjoitti ylioppilaaksi Eiran aikuislukiosta vuonna 2004. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Vuosina 2015–2018 hän toimi etnologian ja antropologian tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Salmi työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Sustainable Livelihoods and Politics at the Margins: Environmental Displacement in South Asia.
Julkaisutiedot:
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 86, 237 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7774-0 (PDF). Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7774-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme