Väitös 4.9.2020 Selkäleikkauksen jälkeinen kuntoutus tulisi olla räätälöityä
Alaselkäkipu on yleisin toimintakykyä heikentävä vaiva. Valtaosa alaselkäkipuongelmista on niin sanottua epäspesifiä alaselkäkipua, jonka ensisijaisena hoitokeinona on kuntoutus. Pienellä osalla alaselkäkivun taustalla on spesifi syy, joka tarvitsee leikkaushoitoa, jos kuntoutus ei ole auttanut tilannetta riittävästi.
Alaselän jäykistysleikkaus eli niin sanottu luudutusleikkaus on leikkausmenetelmä, jota käytetään korjaamaan rangan asentoa ja tukevoittamaan rankaa esimerkiksi nikamasiirtymän, skolioosin tai välilevyn rappeuman aiheuttaman hankalan oireilun vuoksi. Leikkauksessa nikamat lukitaan toisiinsa metallisen tuennan avulla. Nikamat luutuvat ajan myötä yhteen. Vartalon lihaksilla on tärkeä rooli leikkausalueen ylä- ja alapuolisten nikamien tukijoina, asennon ylläpidossa sekä voimansiirrossa ylä- ja alavartalon liikkeiden välillä.
Alaselän jäykistysleikkaukseen tulevilla potilailla on heikko vartalon lihasvoima jo ennen leikkausta. Terveillä selkälihasten (vartalon ojentajat) on havaittu olevan noin kolmanneksen vahvemmat kuin vatsalihasten (vartalon koukistajat), mutta leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla tämä voimasuhde on päinvastoin.
- Leikatuilla vartalon ojennus- ja koukistusvoimat lisääntyivät neljänneksen vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen. Voimien parannuksesta huolimatta etenkin ojentajalihasten voimataso jäi edelleen heikoksi vuoden seurannassa. Näin ollen kuntoutusta leikkauksen jälkeen tarvitaan, TtM, ft Outi Ilves sanoo.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös vuoden kestävän nousujohteisen kotiharjoitteluohjelman vaikuttavuutta leikkauksen jälkeen.
- Kun verrattiin vuoden kestävää kotiharjoitusohjelmaa tavanomaiseen leikkauksen jälkeiseen hoitoon, ei havaittu merkittäviä eroja tuloksissa kahden hoitoryhmän välillä, toteaa Ilves.
Tuloksissa havaittiin kuitenkin suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Vuoden kestävä kotiharjoittelu toteutui vaihtelevasti ja toteutusaktiivisuus väheni tutkimusjakson loppua kohti joka toinen kuukausi pidetyistä fysioterapiaseurannoista huolimatta, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa tuloksiin.
- Potilailla oli merkittävää alaselkä- ja alaraajakipua sekä kipuun liittyvää liikkumisen pelkoa ennen leikkausta ja nämä vähenivät ensimmäisten kolmen leikkauksen jälkeisen kuukauden aikana, tarjoten hyvän pohjan vuoden kotiharjoittelujakson aloitukselle, Ilves kertoo.
Molemmilla hoitoryhmillä vartalon lihasvoima, toimintakyky, fyysiseen toimintakykyyn liittyvä elämänlaatu sekä fyysisen aktiivisuuden määrä parantuivat. Kuitenkin vartalon ojentaja- ja koukistajalihasten voimasuhde parani vain harjoitteluryhmällä. Kaikkiaan neljännes tutkittavista koki vähintään kohtalaisia oireita ja toimintakyvyn haittaa vielä vuosi intervention päättymisen jälkeen.
- Tärkeänä havaintona pidän sitä, että leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan hyvin vähäistä. Leikkauksen jälkeen fyysinen aktiiviuus lisääntyi merkittävästi vuoden aikana, mutta se ei yksin riitä toimintakyvyn parantamiseen, vaan yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta tarvitaan, toteaa Ilves.
Väitöstutkimus perustuu laajaan Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan tutkimusaineistoon. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän yliopisto
Outi Ilveksen terveystieteiden väitöskirjan “Rehabilitation after Lumbar Spine Fusion. The Effectiveness of a 12-Month Home-Exercise Program" tarkastustilaisuus pidetään 4.9.2020 klo 12.00 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/sport/vaitosvideot/outi-ilves-vaitostilaisuus-4.9.2020-live
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Katriina Kukkonen-Harjula (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Outi Ilves kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteislukiosta vuonna 2002 ja valmistui fysioterapeutiksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta 2006. Terveystieteiden maisteriksi ilves valmistui 2013 Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi Ilves suoritti terveysalan opettajan pedagogisen pätevyyden 2019 Jyväskylän yliopistossa jatko-opintojensa ohella. Aiemmin Outi Ilves on toiminut fysioterapeuttina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä fysiatrian poliklinikalla ja Helsingin kaupungilla Malmin sairaalassa. Vuodesta 2013 alkaen Ilves on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 258, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8244-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8244-7
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi Ilves, TtM, ft, outi.e.ilves@jyu.fi, 0408054946
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme