Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.9.2020: Ikääntyneiden perhehoito ottaa, antaa ja saattaa säästää (Leinonen)

Jaa

Vanhustenhoito on kriisissä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin palveluihin, mutta tällä hetkellä moni ikääntynyt jää hoivan ja palveluiden ulkopuolelle. Lähitulevaisuuden suuri yhteiskunnallinen kysymys onkin, miten kasvaviin palvelutarpeisiin vastataan. YTM Emilia Leinosen väitöstutkimuksen mukaan yksi vaihtoehto voisi olla ikääntyneiden perhehoito.

Emilia Leinonen, kuvaaja Petteri Kivimäki
Emilia Leinonen, kuvaaja Petteri Kivimäki

Ikääntyneiden pitkäaikaisella perhehoidolla tarkoitetaan sitä, että apua ja hoivaa tarvitseva ikääntynyt muuttaa pysyvästi perhehoitajan kotiin asumaan. Perhehoitajana voi toimia henkilö, joka on käynyt perhehoidon ennakkovalmennuksen ja todettu kokemuksensa perusteella päteväksi toimimaan perhehoitajana. Hän tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen hoivan antamisesta – perhehoitaja ei siis ole työsuhteessa kuntaan, mutta ei myöskään yrittäjä.

Tutkimuksessaan Leinonen tarkasteli valtionhallinnon asiakirjoja sekä pitkäaikaisten perhehoitajien haastatteluaineistoa.

– Tutkimukseni lähtökohdat olivat ennen kaikkea sen ihmettelyssä, mitä ikääntyneiden perhehoito oikeastaan on. Koin luontevaksi aloittaa lainsäädännön yhteydessä käydyistä eduskunnan keskusteluista, jotta voisin paremmin ymmärtää perhehoidon kehittämisen taustalla olevia perusteluja. Eniten minua kiehtoi perhehoidon välimuotoisuus, sillä se vaikuttaa jäävän kaikkien hoivamuotojen välimaastoon, Leinonen kertoo.

Perhehoitotyö on tapa vastustaa kiirettä

Tutkimuksen yksi merkittävä huomio oli se, että huolimatta perhehoitotyön raskaista puolista, kuten taloudellisista huolista ja työn sitovuudesta, perhehoitajat olivat erittäin tyytyväisiä työhönsä. Kiinnostavin havainto oli, että varsinkin ne perhehoitajat, jotka olivat aiemmin työskennelleet esimerkiksi laitoshoidossa, eivät halunneet missään tapauksessa takaisin entisiin työpaikkoihinsa.

Perhehoito mahdollisti sen, että perhehoitajat saattoivat toimia oman hoivaetiikkansa mukaisesti ja antaa kiireetöntä ja mahdollisimman laadukasta hoivaa ja huolenpitoa asukkailleen. Toisaalta tämä tarkoitti myös sitä, että perhehoitajien oma vapaa-aika ja sosiaalinen verkosto kaventui.

Perhehoitajat sitoutuneita työhönsä, mutta kunnat eivät yhtä vahvasti

Suurimmat ongelmat ikääntyneiden perhehoidon laajentamisessa näyttäisivät liittyvän perhehoitoon pääsyn kriteereihin sekä kuntien ja perhehoitajien väliseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun. Perhehoitajilla oli huolestuttavia kokemuksia muun muassa siitä, ettei kuukausittaista hoitopalkkiota maksettu heille ollenkaan, sijaisten saaminen oli vaikeaa tai ettei heitä kohdeltu tasavertaisesti muiden kunnan hoitotyöntekijöiden kanssa. Lisäksi ikääntyneitä sijoitettiin perhehoitoon aivan liian myöhään, jopa vasta siinä vaiheessa, kun ikääntynyt olisi ollut jo laitoshoidon tarpeessa.

– Ikääntyneiden perhehoito voisi siirtää intensiivisemmän hoivan tarvetta vuosillakin eteenpäin, mikäli perhehoitoon olisi mahdollista päästä aikaisemmin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että perhehoitoa käytetään jossain määrin myös korvaamaan kallista laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista, mikä ei missään vaiheessa ole ollut perhehoidon tarkoitus eikä tulisi ollakaan, Leinonen toteaa.

YTM Emilia Leinosen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Perhehoitoa paikantamassa – ikääntyneiden perhehoito formaalin ja informaalin rajalla" tarkastustilaisuus pidetään 5.9.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä salissa H320. Vastaväittäjänä on professori Liisa Häikiö (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-leinonen-050920.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa tilaisuuden lopussa mikäli mahdollisia yleisökysymyksiä, on 040 805 4160.

Taustatietoja:

Emilia Leinonen (s. 1987) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2006 Kristiinankaupungin lukiosta ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta vuonna 2014 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka.

Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Olvi-säätiön sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare, Suomen Akatemia 2018-2025) rahoituksella. Hän työskentelee lisäksi huippuyksikön koordinaattorina.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 268, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8255-3.
Linkki Julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71418

Lisätietoja:

Emilia Leinonen, +358503771376, emilia.a.leinonen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emilia Leinonen, kuvaaja Petteri Kivimäki
Emilia Leinonen, kuvaaja Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme