Väitös 7.2.2020: Tiedon lisääminen ja nopea puuttuminen ehkäisee groomingia

Kun nettihoukuttelu nousi ilmiöksi, on ratkaisuja pyritty löytämään olemassa olevia teorioita ja malleja verkkokontekstiin soveltamalla. Vanhat mallit eivät kuitenkaan ota huomioon niitä erityispiirteitä, joita internet tuo rikollisuudelle ja lasten seksuaaliselle houkuttelulle.

– Seksuaalisen nettihoukuttelun vaiheita ja syitä ei voida kuvata tarpeeksi syvällisesti vain vanhoihin teorioihin peilaten. Riittävä empiirinen näyttö voi auttaa valottamaan ilmiötä ja sen syntyä tarkemmin, kertoo väitöskirjatutkija, MSc Manja Nikolovska.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tarkastettava väitöstutkimus selvittää keskeiset verkkokeskustelun vaiheet, jotka mahdollistavat hyväksikäytön sekä hyväksikäyttäjän ja uhrin vuorovaikutuksen rakentumisen. Tutkimustulosten pohjalta Nikolovska esittää suosituksia sekä tutkimusta että käytännön rikostorjuntaa varten.

Verkon käytön rajoittaminen ei ole ratkaisu

Sen sijaan, että lasten ja nuorten internetinkäyttöä rajoitettaisiin tuntuvasti, Nikolovska suosittelee keskittymään tietoisuuden lisäämiseen. Lasten ja nuorten tiedon lisääminen on tärkeää myös siitä syystä, että aika-ikkuna, jolloin poliisin tai esimerkiksi vanhemman tulisi puuttua tilanteeseen, on hyvin lyhyt. Nettihoukuttelun kannalta kriittisiä tilanteita, kuten uhrin kuvan tai puhelun pyytäminen tapahtuu todennäköisimmin ensimmäisen viiden aktiivisen yhteydenpitopäivän sisällä.

– Lapsia ja nuoria tulisi opettaa jo varhaisessa vaiheessa tekemään vastuullisia päätöksiä verkossa. Tärkeää on levittää tietoutta esimerkiksi siitä, ettei nettihoukuttelu aina suoraan näyttäydy sopimattomina fantasioina, Nikolovska painottaa.

Nettihoukuttelijoista ilmoittamisen todennäköisyyttä voidaan nostaa lisäämällä lasten tietoisuutta ja intuitiota vaarallisen verkkokäyttäytymisen merkeistä.

– Tämän kaltaista seksuaalisen nettihoukuttelun keskusteluanalyysiä hyödyntävä tutkimus voi edistää netin turvallista käyttöä ja valaista pahimpia käytön vaaroja, Nikolovska sanoo.

Tulevaisuudessa tutkimuksessa tulisi keskittyä kokonaisuuteen sen sijaan, että huomio kiinnitetään hyväksikäyttäjän poikkeavaan psykologiaan ja verkkoympäristön mahdollistamaan informaation muokkaamiseen erillisinä ilmiöinä. Väitöstutkimuksessa kehitettiin verkkokeskustelua tarkasteleva malli, jota sovellettiin todelliseen lapsiin kohdistuvista seksuaalisista nettihoukuttelurikoksista koostuvaan aineistoon.

MSc Manja Nikolovskan tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan "The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabilities in cyber grooming of children" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 7. helmikuuta 2020 kello 12 alkaen yliopiston Vanhassa Juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Jean-Louis van Gelder (Max Planck Institut für ausländisches und internationales Strafrecht, Saksa) ja kustoksena professori Mikko Siponen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu osana sarjaa JYU Dissertations numerona 164, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7963-8 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7963-8.

Lisätietoja:

Manja Nikolovska, manja.nikolovska@gmail.com, +44 7591161799 (yhteydenotot 7.2.2020 jälkeen)

MSc Manja Nikolovska valmistui maisteriksi vuonna 2014 opiskeltuaan rikosoikeutta Iustinianus Primus Faculty of Law’ssa, Skopjessa, Pohjois-Makedoniassa. Ennen tohtorinopintojaan hän on ollut tekemässä työtä nuorten teknologian ylikäytön ja internetin vaarojen tietoisuuden lisäämiseksi Suomessa kunnallistasolla sekä työskennellyt esimerkiksi ihmiskaupan vastaisissa kampanjoissa harjoitteluaikanaan YK:n maakoordinaattorin toimistossa Skopjessa. Tohtorintutkinnon saatuaan Nikolovska siirtyy jatkamaan rikollisuuden, kuten nettihoukuttelun tutkimusta Dawes Centre of Future Crime, UCL Department of Security and Crime Science’en Lontooseen.