Väitös: Alkoholinkulutus ja ylipaino lisäävät masennuspotilaiden matala-asteista tulehdusta

Masennus on yksi maailman johtavista työ- ja toimintakyvyn menettämiseen johtavista sairauksista, ja arvioiden mukaan yli 15 prosenttia väestöstä sairastuu masennukseen jossain elämänsä vaiheessa. Myös Suomessa masennus on ohittanut tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisessa.

Masennuksen taustasyitä ei vieläkään täysin tunneta, vaikka yhteys lapsuusajan kaltoinkohteluun, persoonallisuustekijöihin ja kuormittaviin elämäntapahtumiin on kuvattu. Lisääntyvä ymmärrys mahdollisista biologisista taustatekijöistä masennuksen synnyssä on herättänyt kiinnostusta niin diagnostisia menetelmiä kuin uusia hoitojakin kehitettäessä.

Alkoholin suurkulutusta on raportoitu noin viidesosalla masennuspotilaista, ja vastaavasti kolmasosa alkoholiriippuvaisista potilasta kärsii masennuksesta. Masennuspotilailla ilmenee myös huomattavan usein ylipainoa, ja raportteja on julkaistu sekä ylipainon vaikutuksesta masennuksen syntyyn että masennuksesta aiheutuvasta ylipainosta.

— Masennukseen näyttäisikin liittyvän lisääntyvästi haitallisia elämäntapatekijöitä kuten päihderiippuvuus, korkearasvainen ruokavalio ja vähäinen liikunta, jotka taas osaltaan lisäävät riskiä ylipainoisuudelle, Archer toteaa.

Niin masennukseen, alkoholinkäyttöön kuin ylipainoonkin on liitetty tutkimuslöydöksiä matala-asteisesta tulehduksesta, mutta aiemmat tulokset mahdollisista keskinäisistä yhteyksistä ovat ristiriitaisia ja tutkimukset ovat tyypillisesti keskittyneet vain yhteen tai kahteen edellä mainituista tekijöistä kerrallaan. Matala-asteinen tulehdus on jo aiemmin yhdistetty moniin kansansairauksiin kuten diabetekseen, ja matala-asteinen tulehdus vaikuttaisikin selittävän useiden somaattisten sairauksien yhteydessä havaittua kohonnutta riskiä masennuksen puhkeamiseen.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin masennuspotilaiden matala-asteista tulehdusta hoidon alkutilanteessa sekä kuuden kuukauden hoitojakson jälkeen, arvioiden potilaiden alkoholin käytön sekä ylipainon mahdollista yhteyttä tulehdustilaan sekä masennuksen vaikeusasteeseen.

Tutkimukseen osallistui 242 psykiatrisessa hoidossa olevaa masennuspotilasta, joista noin puolella (99) ilmeni samanaikaisesti alkoholin suurkulutusta. Potilailta mitattiin tulehdusmerkkiaineet IL-1Ra, IL-6, IL-8, MCP-1, hs-CRP, YKL-40, adiponektiini, leptiini, resistiini ja progranuliini, joista osa erittyy pääasiassa rasvakudoksesta.

Tutkimuksessa todettiin matala-asteisen tulehduksen merkkiaineiden kohoamista masennuspotilailla osittain sukupuolisidonnaisesti, mutta myös alkoholin kulutukseen liittyen. Ylipaino lisäsi odotetusti erityisesti rasvakudoksesta vapautuvien tulehdusmerkkiaineiden määrää. Matala-asteinen tulehdus lievittyi hoitojakson aikana sukupuolesta ja alkoholin käytöstä riippumatta heijastellen samanaikaista masennusoireiden helpottumista.

Tutkimus pyrki osaltaan vastaamaan kliiniseen toiveeseen merkkiaineista, jotka avustaisivat masennustilan tunnistamisessa, hoidon vasteen seurannassa, sekä havainnoitaessa mahdollisesti ongelmallista alkoholin käyttöä jo sen varhaisissa vaiheissa. Tutkimus vahvistikin alkoholin haitallisen vaikutuksen masennuspotilaiden tulehdustilaa tarkasteltaessa.

— Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että alkoholin käytön kartoitus tulisi olla rutiininomaisesti osa masennuksen diagnostiikkaa ja hoidon aikaista seurantaa, Archer sanoo.

— Lisäksi elämäntapaohjaus ylipainon välttämiseksi tulisi sisällyttää rutiininomaisesti osaksi masennuksen hoitoa ylipainoon liittyvän matala-asteisen tulehduksen lisääntymisen vuoksi.

Keski-Uudellamaalla asuva psykiatrian erikoislääkäri Mari Archer kiinnostui alkoholinkäytön ja ylipainon vaikutuksista masennuspotilailla kliinisessä työssään tekemiensä havaintojen perusteella. Tutkimustyön aikana vahvistui yhteys ylipainon, alkoholin suurkulutuksen ja masennuksen välillä, joissa kaikissa elimistön matala-asteisen tulehduksen rooli vaikuttaa merkittävältä.

Lääketieteen lisensiaatti Mari Archerin psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja A Role of Alcohol and Adiposity in Low-grade Inflammation of Depression tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.3.2022 klo 13.00 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön Katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Erika Jääskeläinen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Olli Kampman.