Väitös: Asiakaslähtöinen kotihoidon palvelu edellyttää erilaisten näkökulmien yhdistämistä

Kasvatustieteen tohtori Päivi Sanerman tutkimuksen taustalla on uuden tiedon tarve, kun iäkkäiden ihmisten palvelut keskittyvät kotiin ja kotihoidon asiakasmäärä kasvaa voimakkaasti. Kotihoidon palvelujen asiakaslähtöisyys on määritelty arvoperustaksi ja palvelujen toteuttamisen toimintatavaksi. Iäkkäiden ihmisten asuminen kotona yhä kauemmin sekä aktiivinen ja laadukas elämä ovat niin Suomen kuin EU:n ikääntymistä koskevia ja terveyspoliittisia tavoitteita. Uudenlaista ajattelua kotihoidon kehittämiseen tarvitaan, koska osaavasta henkilöstä on työvoimapulaa ja kotihoidon houkuttelevuus työnä on vähentynyt.

Väitöskirjatutkimuksen tutkimusintressi syntyi tarpeesta kehittää näyttöön perustuvaa kotihoidon asiakkaiden asiakaslähtöistä palvelua ja hoitoa sekä niiden arviointia. Päivi Sanerma keskittyi artikkeliväitöskirjassaan tutkimaan asiakaslähtöisen kotihoidon lähtökohtia ja sen edellytyksiä keskeisenä sote-palveluna erityisesti iäkkäille ihmisille.

Artikkeliväitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja kolmesta osatutkimuksesta, joissa kotihoidon asiakkaat ja läheiset, kotihoidon henkilöstö ja palvelujohtajat arvioivat kotihoidon asiakaslähtöisyyttä omista näkökulmistaan.

Tutkimus tuotti kotihoidon asiakaslähtöisyyden arviointikriteerit ja suositukset

Ensimmäisessä osatutkimuksessa kotihoidon asiakkaat ja heidän läheisensä arvioivat palvelukokemuksiensa perusteella kotihoidon asiakaslähtöisyyttä. Tulosten mukaan he arvostivat erityisesti palvelun saavutettavuutta, jatkuvuutta sekä palvelun tuomaa turvaa. Palvelujen kohtuullinen hinta oli asiakkaan läheisille tärkeää. Laatutekijöistä kiireettömyys, ystävällisyys ja hoitajan osaaminen korostuivat asiakaslähtöisen lähestymistavan tunnuspiirteinä.

Toisessa osatutkimuksessa henkilöstö ja kotihoidon johtajat arvioivat kotihoidon asiakaslähtöisyyteen liittyviä tekijöitä sekä niiden muutosta viime vuosina. Kotihoidon keskeiset kehittämistoimet ovat kohdistuneet palvelumallien uudistamiseen, asiakasohjauksen vahvistamiseen ja moniammatillisuuden kehittämiseen, digitalisaation käyttöönottoon sekä henkilöstön kehittämiseen, mutta toiminnan jatkuvaa kehittämistä tarvitaan edelleen.

Kolmannen osatutkimuksen tuloksena ilmeni, että keskeisiä tekijöitä ovat asiakkaan ja perheen mahdollisuudet palvelukumppanuuteen, perheiden erilaisten vuorovaikutusmallien tunnistaminen yhteistyössä sekä henkilöstön hyvinvointi ja monipuolinen palveluosaaminen vaativassa kotihoidon työssä.

Väitöskirjan yhteenveto-osassa tutkimuksen lopputuloksena syntyi ymmärrys siitä, mitä asiakaslähtöinen kotihoito toteutuessaan edellyttää ja vaatii.

– Asiakaslähtöisen kotihoidon tunnistetut lähestymistavat pitäisi ottaa huomioon laajemmin palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa sekä sote-alan ammattilaisten koulutuksessa eri koulutusasteilla, Sanerma toteaa.

Päivi Sanerma on kotoisin Lahdesta ja asuu Lempäälässä. Hän toimii tutkijayliopettajan tehtävässä Hämeen ammattikorkeakoulussa, Hamk Smart -tutkimusyksikössä. Hänen tutkimusalueensa keskittyy kotihoidon ja sote-alan palveluiden digitalisaation ja sote-toimijoiden uudenlaiseen osaamiseen, työhyvinvointiin sekä sote-alan robotiikkaan ja teknologiaan liittyviin kysymyksiin. Sanerma toimii myös projektipäällikkönä tutkimusalueensa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kasvatustieteen tohtori Päivi Sanerman hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Prerequisites of a Client-centered Approach in Home Care Services for Older People : A Multiple Constituency Evaluation tarkastetaan julkisesti Tampereen yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022 klo 12, Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpönkatu 34, Tampere) Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Eija Paavilainen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.