Väitös: Demokratiainnovaatiot tarvitsevat vakiintuakseen vahvemman yhteyden päätöksentekoon

Kiinnostus demokratiainnovaatioita kuten kansalaisraateja, osallistuvaa budjetointia sekä sähköisiä vaikuttamiskanavia kohtaan on kasvanut. Demokratiainnovaatioissa kansalaiset voivat esittää mielipiteensä suoraan päätettäviin kysymyksiin. Demokratiainnovaatioiden on ajateltu vastaavan moniin edustuksellisen demokratian ongelmiin, kuten äänestysaktiivisuuden sekä puolueiden jäsenmäärän laskuun. Myös monet puolueet ovat nostaneet osallistuvaa demokratiaa poliittiselle agendalleen tavoittaakseen kansanosia, jotka eivät koe itselleen ominaiseksi vaikuttaa perinteisillä edustuksellisen demokratian tavoilla.

Kun kiinnostus demokratiainnovaatioita kohtaan kasvaa, tarvitaan lisää tietoa siitä, kuinka demokratiainnovaatiot voisivat täydentää poliittista järjestelmää. Mikko Värtön väitöskirja osallistuu keskusteluun esittämällä tutkimustuloksia erilaisista osallistamishankkeista.

— Optimismi demokratiainnovaatioita kohtaan peittää monia niihin liittyviä ongelmia. Kokemukset tutkituista hankkeista osoittavat, että demokratiainnovaatiot voivat usein jäädä irrallisiksi olemassa olevista suunnittelua- ja päätöksentekoprosesseista, Värttö toteaa.

— Niitä voidaan hyödyntää myös jo tehtyjen päätöksien oikeuttamiseen. Tämä voi vahvistaa näennäisdemokratiaa, mikä vähentää luottamusta päättäjiä ja demokratiaa kohtaan.

Värtön tutkimus osoittaa ongelmaksi sen, että usein kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon kertaluontoisissa kokeiluissa, joiden ajoituksesta ja aihepiirien valinnasta vastaavat kokeilujen toteuttajat. He voivat määrittää, missä vaiheessa päätöksentekoa kansalaisia kuunnellaan ja minkälaisiin kysymyksiin kansalaiset voivat vaikuttaa. Päättäjien vallassa on usein päättää siitä, kuinka kansalaisten mielipiteet ja suositukset otetaan huomioon päätöksenteossa.

Tutkimuksen mukaan demokratiainnovaatioiden kytkemistä suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin vaikeuttavat muun muassa ohjeistuksen riittämättömyys, resurssien vähäisyys sekä henkilöstön puutteellinen osaaminen.

— Vaikka kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon nähdään periaatteessa arvokkaana, käytännössä osallistuminen voidaan kokea organisaation toimintakykyä sekä henkilöstön työtaakkaa kuormittavina tekijöinä, Värttö sanoo.

Jotta demokratiainnovaatioiden asema vahvistuisi osana suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja, väitöstutkimus esittää vahvempaa säätelyä ja ohjeistusta osallistumisen tavoista, ajankohdasta ja osallistujista.

— Hallinnon tulee myös edetä yksittäisistä kokeiluista kohti pysyvämpiä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävästi resursseja toteuttaa osallistuminen. Tarvitaan myös ymmärrystä kansalaisosallistumisen hyödyistä, Värttö muistuttaa.

Yhdessä väitöskirjan osatutkimuksessa tarkastellaan Turku keskustelee -kansalaispaneelia, jossa joukko kaupunginvaltuutettuja keskusteli kansalaisten kanssa kaupungin liikennejärjestelyiden kehittämisestä. Paneelin jälkeen tehdyt haastattelut osoittivat, että valtuutettujen käsitys kansalaisten kyvyistä osallistua päätöksentekoon vahvistui kansalaisten kanssa käydyn vuorovaikutuksen myötä. Kokemus osoitti valtuutetuille kansalaisten kiinnostuksen ja kyvyn osallistua itseään koskeviin päätöksiin, mikäli heille vain tarjotaan siihen aito mahdollisuus.

Mikko Värttö on kotoisin Oulusta. Hän työskentelee projektitutkijana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa PALO (osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa) -hankkeessa.

Hallintotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Värtön valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Reflections on Participatory Democracy Reforms tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 18.2.2022 klo 12.00 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Rask Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Herne johtamisen ja talouden tiedekunnasta.