Tampereen yliopisto

Väitös: Dialoginen perheohjaus auttaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheitä arjen haasteissa

Jaa

Kehityksellisen neuropsykiatrian oireyhtymiä ovat esimerkiksi ADHD, autismin kirjo ja Tourette. Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein myös muita lisäoireita, kuten unen, oppimisen, kielenkehityksen vaikeuksia tai esimerkiksi pakko-oireinen häiriö. Oireista huolimatta diagnoosikriteerit eivät aina täyty, vaikka arjessa esiin tulevat haasteet voivat näyttäytyä hyvinkin haastavina. TtM Diana Cavonius-Rintahaka kehittää väitöstutkimuksessaan uuden perheohjausmallin ja arvioi sen vaikuttavuutta perheissä, joiden lapsella on neurokehityksellisiä (neuropsykiatrisia) oireita.

Diana Cavonius-Rintahaka.
Diana Cavonius-Rintahaka.

Neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheenjäsenilleen kehitetty perheohjausmalli huomioi kaikki perheenjäsenet ja tuottaa perheille tiedon lisäksi ohjausta arjen haastaviin tilanteisiin perheiden tarpeiden mukaisesti.

Diana Cavonius-Rintahaka kartoittaa väitöstutkimuksessaan vanhempien omaa näkemystä heidän tarpeistaan ja toiveistaan, joita heillä on terveydenhuollon ammattilaisilta saatavasta tuesta.

Väitöskirjassa tutkittiin tälle kohderyhmälle kehitettyä uutta perhehoitomallia Dialoginen perheohjaus, DFG (Dialogical Family Guidance). Ennen Dialogisen perheohjauksen käytäntöön soveltamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tuli suorittaa kolmepäiväinen lisäkoulutus, johon kuului mallin käytäntöön soveltaminen Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Perhekohtaiseen Dialogiseen perheohjaukseen kuuluu kuusi tapaamista kolmen kuukauden aikana. Tapaamisiin sisällytettiin tiedollista, lapsen haasteisiin, perheen kokemuksiin ja tunteisiin liittyvää ohjausta huomioiden perheen yksilöllinen ja ainutlaatuinen historia. Kolmeen osatutkimukseen osallistui yhteensä 79 perhettä ja 26 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Tutkimustulosten mukaan vanhemmat toivovat koko perheen huomioivaa perheohjausta, tietoa, ohjausta arjen haastaviin tilanteisiin sekä kuulluksi tulemista.

– Uusi perheohjausmalli auttoi perheitä selviytymään neuropsykiatrisesti oireilevan lapsensa kanssa paremmin arjessa. Se lisäsi myös sosiaalisen tuen kokemusta vanhempana, Cavonius-Rintahaka toteaa.

Kaikki Dialogisen perheohjauksen saaneet vanhemmat suosittelivat ohjausta muille neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille. Koulutuksen Dialogisen perheohjaukseen saanut ammattihenkilöstö koki saaneensa dialogisen työotteen myötä uusia keinoja omaan työhönsä sekä suosittelivat koulutusta muille.  

Tutkimustuloksilla on merkitystä sekä perhekohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Tulokset ovat käyttökelpoisia, kun kehitetään perhelähtöisiä ja vaikuttavia lapsi-, perhe- ja mielenterveyspalveluja uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä.

Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää henkilökunnan osaamisen kehittämisessä sekä sosiaali-, terveys- ja opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa.

– Dialogisen perheohjauksen avulla perheillä on mahdollisuus saada laadukasta, perheen tarpeet huomioivaa tukea, kunhan Dialogisen perheohjauksen saatavuus lisääntyy neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia hoitavissa yksiköissä. Tämä edellyttää henkilökunnan koulutusta, Cavonius-Rintahaka sanoo.  

Diana Cavonius-Rintahaka on kotoisin Espoosta. Hän työskentelee lasten ja perheiden parissa lastenpsykiatriassa, yksityisvastaanotolla kouluttajana, työnohjaajana sekä perhe- ja paripsykoterapeuttina.

Terveystieteiden maisteri Diana Cavonius-Rintahakan terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Dialogical Family Guidance in Families with a Child with Neurodevelopmental Disorders: Implementation and Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 17.6.2022 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä on professori Katja Joronen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yhteyshenkilöt

Diana Cavonius-Rintahaka, diana.cavonius@gmail.com
Dosentti Anna Liisa Aho, annaliisa.aho@tuni.fi

Kuvat

Diana Cavonius-Rintahaka.
Diana Cavonius-Rintahaka.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme