Tampereen yliopisto

Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa

Jaa
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.
Kimmo Koivula (Kuva: Foto Karelia).
Kimmo Koivula (Kuva: Foto Karelia).

Sydänsähkökäyrä (EKG) on yli satavuotias menetelmä sydämen sähköisen aktivaation tutkimiseen. EKG:n perusteknologia on pysynyt jokseenkin samanlaisena sadan vuoden takaisesta, mutta lääkärien taito käyttää EKG:ta potilaiden hoitoon on kehittynyt valtavasti.

Kimmo Koivulan väitöstutkimus käsittelee suomalaisia sepelvaltimotautikohtauspotilaita ja heidän ennustettaan EKG:n perusteella arvioituna.

– Valtaosa EKG-muutosten ennustetta koskevasta tutkimuksesta on tehty tutkimusasetelmissa, joissa suuri osa potilaista on suljettu pois erilaisin kriteerein. Tutkimukseni valaisee EKG:n merkitystä asetelmassa, jossa poissulkukriteereitä ei ole. Näin ollen tulokset ovat paremmin yleistettävissä väestöön, jota suomalaiset lääkärit kohtaavat päivittäin käytännön työssään, Koivula kertoo.

Kaksi väitöstyön osajulkaisua käsittelevät ST-nousuinfarktia, joka on sydänlihasta uhkaava sepelvaltimotautikohtauksen muoto.

– Käytännön lääkäreille kovin tuttu ja ansaittua kunnioitusta herättävä ST-nousuinfarktikaan ei ole yksi sairaus, vaan joukko ennusteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. EKG auttaa löytämään niin suuressa kuolemanriskissä olevat kuin paremmin pärjäävät ST-nousuinfarktipotilaat, Koivula toteaa. 

Väitöstyössä tutkittiin myös erilaisten EKG-muutosten yhteyttä sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuolleisuuteen kymmenen vuoden seurannassa. Koivulan mukaan monia näistä EKG-muutoksista on tutkittu yksittäin, mutta aiemmin EKG-muutoksia ei ole verrattu rinta rinnan.

– Tiedämme esimerkiksi, että oikea haarakatkos ja globaali iskemia ennustavat pitkäaikaiskuolleisuutta. Emme kuitenkaan ole tienneet, kumpi muutoksista on potilaalle huonompi pitkällä aikavälillä. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä sydämen hapenpuutteeseen liittyvien EKG-muutosten koko värisuora laitetaan samaan kuvaan ja sitä seurataan vuosien ajan.

Kimmo Koivula työskentelee sisätautilääkärinä ja erikoistuvien lääkärien kouluttajana Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Työssään hän arvioi päivittäin potilaidensa ennustetta ja taudin vakavuutta EKG:n avulla. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluvat sairaalasta ja muualta Etelä-Karjalasta tulevat EKG-konsultaatiot.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta

LL Kimmo Koivulan kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiogram in Assessing Mortality in Acute Coronary Syndromes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 kello 12 alkaen Etelä-Karjalan keskussairaalan Ruori-rakennuksen Auditorio 1:ssä (Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta). Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Kjell Nikus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kimmo Koivula
kimmo.km.koivula@gmail.com

Kuvat

Kimmo Koivula (Kuva: Foto Karelia).
Kimmo Koivula (Kuva: Foto Karelia).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye