Väitös: Elimistön immuunivasteella on merkittävä vaikutus haimasyöpäpotilaiden selviytymiseen
Haimasyöpä on länsimaissa yleistyvä sairaus ja sen ennuste on nykyhoidoillakin säilynyt varsin huonona. Kirurgia on edelleen ainoa hoitomuoto, jolla tauti saatetaan voida parantaa pysyvästi. Valtaosassa tapauksista tauti on diagnosoitaessa jo edennyt leikkaushoidon ulottumattomiin.
Elimistön immuunivasteen on pitkään tiedetty olevan tärkeä syöpää ehkäisevä ja sen kasvua rajoittava tekijä. Siitä huolimatta lääketutkimus keskittyi pitkään kehittämään ennen kaikkea syöpäsoluja tuhoavia lääkkeitä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on herännyt kiinnostus hyödyntää immuunivastetta syövän hoidossa.
— Joissakin syöpätaudeissa on immuunivastetta vahvistavilla lääkkeillä saatu erittäin lupaavia tuloksia. Haimasyövän hoidossa tätä ei ole ainakaan vielä nähty, Tahkola kertoo.
— Pyrimme tutkimuksen alkuvaiheessa selvittämään leikkauksella poistettuja syöpäkasvaimia tutkimalla, voiko kasvainalueen tulehdussolujen määrään perustuvalla luokituksella ennustaa leikkauksella poistetun haimasyövän käyttäytymistä. Näin näyttää olevan.
Haimasyöpäkasvaimen mikroympäristö on erittäin monimutkainen ja osin huonosti tunnettu kokonaisuus, jossa syöpäsolut vaikuttavat immuunipuolustuksen soluihin monin tavoin pyrkien vähentämään niiden määrää alueella ja estämällä niiden toimintaa. Väitöstutkimuksessa tätä vuorovaikutusta selvitettiin tutkimalla muun muassa kasvaimen alueella esiintyvien säätelymolekyylien vaikutusta potilaiden selviytymiseen.
— Jotta tulevaisuudessa taistelu haimasyöpää vastaan voitaisiin voittaa, tarvitaan kirurgian lisäksi perinteisiä syöpälääkkeitä, mutta myös elimistön luonnollisen immuunipuolustuksen vahvistamista eli immunomodulaatiota. Lisäksi hoidot tulisi toteuttaa yksilöllisesti kasvainsolujen ja niiden mikroympäristön piirteisiin nojautuen. Tähän tämä tutkimus antaa omalta osaltaan keinoja.
LL Kyösti Tahkola on kotoisin Raahesta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 2009 ja valmistunut gastrokirurgian erikoislääkäriksi Tampereelta vuonna 2019. Hän asuu Jyväskylässä ja työskentelee gastrokirurgina Keski-Suomen Sairaala Novassa.
Lääketieteen lisensiaatti Kyösti Tahkolan gastrokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Host Immune Response and Tumour Microenvironment in Pancreatic cancer -Impact on Patients’ Survival tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kyösti Tahkola
kyosti.tahkola@ksshp.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme