Väitös: Geenit ja proteiinit kertovat lasten leukemian ennusteesta
Leukemia on lasten yleisin syöpä. Se kattaa kolmasosan kaikista lasten pahanlaatuisista kasvaimista. Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat perimäaineksen vaurioiden seurauksena pahanlaatuisiksi.
Leukemia voidaan jaotella eri alaryhmiin solulinjan ja perimäaineksen muutosten perusteella. Yleisimmin lapsilla esiintyvän B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (B-ALL) ennuste on viime vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Taudin viiden vuoden elossaoloajan ennuste on yli 90 %. Uusiutuessaan tauti on edelleen haastava hoidettava.
Väitöskirjatutkimuksessaan Artturi Mäkinen keskittyi B-ALL:aan ja etsi taudin toteamishetkellä otetuista luuydinnäytteistä poikkeavasti ilmentyviä geenejä ja proteiineja, jotka oli tunnistettu veritautien geenien ilmentymiskartastosta (Hemap). Löydöksiä verrattiin potilaiden taudin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen ja tuloksia peilattiin kansainvälisiin vertailuaineistoihin.
– Tutkimus keskittyi kolmeen solujen säätelytekijään (BCL6, SOX11 ja IGF2BP3). Näiden ilmentymisen havaittiin liittyvän leukemiasolujen jakaantumiseen, tautialaryhmiin ja pääosin suotuisaan ennusteeseen, Mäkinen kertoo.
BCL6:ta ilmentävissä leukemiatapauksissa havaittiin kypsempiin B-solujen esiasteisiin liittyviä solun rakenteita ja solunsisäisen viestintämolekyylejä. SOX11 esiintyi vahvasti vastikään tunnistetuissa uusissa B-ALL-alaryhmissä, joissa tavataan DUX4- tai MEF2D-geenien uudelleenjärjestymiä. Paikallisissa leukemianäytteissä ja kansainvälisissä aineistoissa tavattiin yhteys korkeamman solujen jakaantumisen ja IGF2BP3-tasojen välillä.
Nykyiset leukemian hoitomuodot ovat tehokkaita, mutta niihin liittyy monenlaisia sivuvaikutuksia. Leukemian luokitteleminen potilaiden riskien hahmottamiseksi on Mäkisen mukaan olennainen osa hoitojen kehittämistä.
– Tässä väitöskirjatutkimuksessa havaittujen ennusteellisten tekijöiden hyödyllisyyttä tulee jatkossa arvioida nykyisissä hoito-ohjelmissa mittaamalla merkkiaineita potilaiden luuydinnäytteistä ja vertaamalla taudin käyttäytymistä suhteessa käytössä oleviin luokituksiin, Mäkinen toteaa.
Artturi Mäkinen on kotoisin Tampereelta ja valmistui Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2011 ja patologian erikoislääkäriksi vuonna 2016. Hän työskentelee patologina Fimlab Laboratoriot Oy:ssä.
Lääketieteen lisensiaatti Artturi Mäkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Novel Biomarkers of Pediatric B-cell Acute Lymphoblastic Leukemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.08.2022 klo 12:00 Finn-Medi 5:n auditoriossa osoitteessa Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Matti Kosma Itä-Suomen Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Olli Lohi Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2468-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Artturi Mäkinen: artturi.makinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme