Väitös: Geenit ja proteiinit kertovat lasten leukemian ennusteesta
Lasten leukemian käyttäytymistä voidaan arvioida luuydinnäytteessä poikkeavasti ilmenevien geenien ja proteiinien perusteella. Tunnistetut merkkiaineet voivat tulevaisuudessa auttaa leukemiahoitojen kohdentamisessa, arvioi lääketieteen lisensiaatti Artturi Mäkinen väitöskirjassaan.
Leukemia on lasten yleisin syöpä. Se kattaa kolmasosan kaikista lasten pahanlaatuisista kasvaimista. Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat perimäaineksen vaurioiden seurauksena pahanlaatuisiksi.
Leukemia voidaan jaotella eri alaryhmiin solulinjan ja perimäaineksen muutosten perusteella. Yleisimmin lapsilla esiintyvän B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (B-ALL) ennuste on viime vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Taudin viiden vuoden elossaoloajan ennuste on yli 90 %. Uusiutuessaan tauti on edelleen haastava hoidettava.
Väitöskirjatutkimuksessaan Artturi Mäkinen keskittyi B-ALL:aan ja etsi taudin toteamishetkellä otetuista luuydinnäytteistä poikkeavasti ilmentyviä geenejä ja proteiineja, jotka oli tunnistettu veritautien geenien ilmentymiskartastosta (Hemap). Löydöksiä verrattiin potilaiden taudin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen ja tuloksia peilattiin kansainvälisiin vertailuaineistoihin.
– Tutkimus keskittyi kolmeen solujen säätelytekijään (BCL6, SOX11 ja IGF2BP3). Näiden ilmentymisen havaittiin liittyvän leukemiasolujen jakaantumiseen, tautialaryhmiin ja pääosin suotuisaan ennusteeseen, Mäkinen kertoo.
BCL6:ta ilmentävissä leukemiatapauksissa havaittiin kypsempiin B-solujen esiasteisiin liittyviä solun rakenteita ja solunsisäisen viestintämolekyylejä. SOX11 esiintyi vahvasti vastikään tunnistetuissa uusissa B-ALL-alaryhmissä, joissa tavataan DUX4- tai MEF2D-geenien uudelleenjärjestymiä. Paikallisissa leukemianäytteissä ja kansainvälisissä aineistoissa tavattiin yhteys korkeamman solujen jakaantumisen ja IGF2BP3-tasojen välillä.
Nykyiset leukemian hoitomuodot ovat tehokkaita, mutta niihin liittyy monenlaisia sivuvaikutuksia. Leukemian luokitteleminen potilaiden riskien hahmottamiseksi on Mäkisen mukaan olennainen osa hoitojen kehittämistä.
– Tässä väitöskirjatutkimuksessa havaittujen ennusteellisten tekijöiden hyödyllisyyttä tulee jatkossa arvioida nykyisissä hoito-ohjelmissa mittaamalla merkkiaineita potilaiden luuydinnäytteistä ja vertaamalla taudin käyttäytymistä suhteessa käytössä oleviin luokituksiin, Mäkinen toteaa.
Artturi Mäkinen on kotoisin Tampereelta ja valmistui Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2011 ja patologian erikoislääkäriksi vuonna 2016. Hän työskentelee patologina Fimlab Laboratoriot Oy:ssä.
Lääketieteen lisensiaatti Artturi Mäkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Novel Biomarkers of Pediatric B-cell Acute Lymphoblastic Leukemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.08.2022 klo 12:00 Finn-Medi 5:n auditoriossa osoitteessa Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Matti Kosma Itä-Suomen Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Olli Lohi Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2468-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Artturi Mäkinen: artturi.makinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua17.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.
Tohtoripromootion kulkue aiheuttaa liikenteen poikkeusjärjestelyjä lauantaina 13.8. kello 15.30–17.00 Tampereen keskustassa12.8.2022 14:09:59 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston juhlallinen promootioakti pidetään Tampere-talossa lauantaina 13. elokuuta. Kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa vihitään 244 tohtoria ja 14 kunniatohtoria.
Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote
Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.
Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote
Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.
Väitös: Ohjaako numeerinen tieto koulutuspolitiikkaa harhaan?11.8.2022 09:33:14 EEST | Tiedote
Tilastot, laskelmat ja indikaattorit ovat vakuuttavia, mutta ovatko ne luotettavia? Paula Alanen nostaa väitöstutkimuksessaan esiin koulutuksen päätöksenteossa käytettyihin numeroihin liittyviä valintoja ja epävarmuuksia sekä selvittää, miten faktoina esiintyviä numeroita tuotetaan ja mistä laskelmiin käytetty data on peräisin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme