Väitös: Geenit ja proteiinit kertovat lasten leukemian ennusteesta
Leukemia on lasten yleisin syöpä. Se kattaa kolmasosan kaikista lasten pahanlaatuisista kasvaimista. Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat perimäaineksen vaurioiden seurauksena pahanlaatuisiksi.
Leukemia voidaan jaotella eri alaryhmiin solulinjan ja perimäaineksen muutosten perusteella. Yleisimmin lapsilla esiintyvän B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (B-ALL) ennuste on viime vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Taudin viiden vuoden elossaoloajan ennuste on yli 90 %. Uusiutuessaan tauti on edelleen haastava hoidettava.
Väitöskirjatutkimuksessaan Artturi Mäkinen keskittyi B-ALL:aan ja etsi taudin toteamishetkellä otetuista luuydinnäytteistä poikkeavasti ilmentyviä geenejä ja proteiineja, jotka oli tunnistettu veritautien geenien ilmentymiskartastosta (Hemap). Löydöksiä verrattiin potilaiden taudin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen ja tuloksia peilattiin kansainvälisiin vertailuaineistoihin.
– Tutkimus keskittyi kolmeen solujen säätelytekijään (BCL6, SOX11 ja IGF2BP3). Näiden ilmentymisen havaittiin liittyvän leukemiasolujen jakaantumiseen, tautialaryhmiin ja pääosin suotuisaan ennusteeseen, Mäkinen kertoo.
BCL6:ta ilmentävissä leukemiatapauksissa havaittiin kypsempiin B-solujen esiasteisiin liittyviä solun rakenteita ja solunsisäisen viestintämolekyylejä. SOX11 esiintyi vahvasti vastikään tunnistetuissa uusissa B-ALL-alaryhmissä, joissa tavataan DUX4- tai MEF2D-geenien uudelleenjärjestymiä. Paikallisissa leukemianäytteissä ja kansainvälisissä aineistoissa tavattiin yhteys korkeamman solujen jakaantumisen ja IGF2BP3-tasojen välillä.
Nykyiset leukemian hoitomuodot ovat tehokkaita, mutta niihin liittyy monenlaisia sivuvaikutuksia. Leukemian luokitteleminen potilaiden riskien hahmottamiseksi on Mäkisen mukaan olennainen osa hoitojen kehittämistä.
– Tässä väitöskirjatutkimuksessa havaittujen ennusteellisten tekijöiden hyödyllisyyttä tulee jatkossa arvioida nykyisissä hoito-ohjelmissa mittaamalla merkkiaineita potilaiden luuydinnäytteistä ja vertaamalla taudin käyttäytymistä suhteessa käytössä oleviin luokituksiin, Mäkinen toteaa.
Artturi Mäkinen on kotoisin Tampereelta ja valmistui Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2011 ja patologian erikoislääkäriksi vuonna 2016. Hän työskentelee patologina Fimlab Laboratoriot Oy:ssä.
Lääketieteen lisensiaatti Artturi Mäkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Novel Biomarkers of Pediatric B-cell Acute Lymphoblastic Leukemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.08.2022 klo 12:00 Finn-Medi 5:n auditoriossa osoitteessa Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Matti Kosma Itä-Suomen Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Olli Lohi Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2468-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Artturi Mäkinen: artturi.makinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme