Väitös: Hybridihälytysmallilla voidaan tehostaa hybridiuhkiin varautumista

Kyberuhat ja fyysiset uhat eivät nykypäivänä enää ilmenny toisistaan erillisinä, vaan muodostavat entistä useammin kokonaisuuksien yhdistelmiä, niin sanottuja hybridiuhkia. Hybridiuhkien torjunnan kannalta on tärkeää, että turvallisuustoimijat saavat nopeasti päivittyvää yhtenäistä ja mahdollisimman oikeasisältöistä tilannekuvaa.

Tradenomi (YAMK) Jussi Simolan väitöstyössä esitelty hybridihälytysmalli antaa päätöksentekijöille ja turvallisuusviranomaisille työvälineen hybridiuhkia vastaan.

– Hybridihälytysmallin tehtävänä on luoda tilannekuvaa ja kerätä tietoa hybridiuhista sekä kotimaassa että ulkomailla, ja välittää nämä tiedot sitten mahdollisimman reaaliaikaisesti päättäjille ja turvallisuusviranomaisille, Simola kertoo.

Malli kerää dataa muun muassa avoimista lähteistä ja eri sensoreista tuottaen näistä ymmärrettäviä raportteja päättäjien ja viranomaisten tarpeisiin.

Luotettava ja reaaliaikainen tilannetieto auttaa kriisitilanteessa

Yhdeksi esimerkiksi hybridiuhasta Simola nostaa mediassakin paljon esillä olleen skenaarion siirtolaisvaikuttamisesta, jossa väärää tietoa ja eripuraa pyritään levittämään valtiollisella tasolla.

– Siirtolaisille saatetaan antaa katteettomia lupauksia erilaisista eduista samalla, kun heitä jopa kuljetetaan EU:n rajoille. Samanaikaisesti kohdemaassa jaetaan väärää tietoa ja saatetaan jopa pyrkiä häiritsemään ja estämään normaalia tiedonvälitystä, Simola kuvailee.

Pyrkimyksenä tällaisessa vaikuttamisessa on hajaannuttaa päättäjien kykyä tehdä päätöksiä vaikeassa tilanteessa ja luoda epäluottamusta valtion johtoa kohtaan.

Tällaisessa skenaariossa luotettava ja reaaliaikainen tiedonsaanti on tärkeää, jotta tilanteeseen voidaan reagoida oikea-aikaisesti. Parhaassa tapauksessa hybridihälytysmallin toiminta saattaa auttaa jopa ennaltaehkäisemään näitä uhkia.

– Toimiakseen hyvin malli tulisi kyetä liittämään yhteen hätäkeskus- ja tilannekeskustoimintojen sekä kyberturvallisuustoimintojen kanssa ja edelleen osaksi valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmää, Simola summaa.

Tradenomi (YAMK) Jussi Simolan tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "Effects and Factors of the Hybrid Emergency Response Model in Public Protection and Disaster Relief" tarkastustilaisuus pidetään 24.9.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori emeritus Rauno Kuusisto (Puolustusvoimien tutkimuslaitos) ja kustoksena työelämäprofessori Martti Lehto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 562, Jyväskylä 2022. ISBN 978-951-39-9397-9 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-9397-9, ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9397-9

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta väitössalissa (Agora Auditorio 2) tai verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-simola-240922