Väitös: Ihmisäänen tunneilmaisua on mahdollista kehittää harjoittelemalla
Laulajan taitava tunneilmaisu nostaa esityksen tasolle, jossa kuulija kiinnittyy laulun sanomaan tunnetasolla. Tuntuu kuin laulaja peilaisi laulullaan kuulijan ajatuksia mahdollistaen yhteyden, jossa sekä kuulijan että laulajan sielunmaailmat tulevat nähdyiksi. Tätä kommunikaation ja tiedonmuodostamisen yhteispeliä luonnehditaan yleensä arkikielessä sanaparilla ”hyvä biisi”. Aina ilmaiseminen ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa ja mutkatonta, ja siksi Hakanpään tutkimus kiinnittyykin kommunikaation selkeyttämiseen vuorovaikutustilanteissa.
Väitöksessään Hakanpää tarkastelee tunneilmaisua lauluäänessä ja sen opetettavuutta kehittämänsä parametrimodulaatiotekniikan avulla. Tutkimus on kokeellinen vertailututkimus, jossa käytetään kuuntelijoiden arvioita, akustisia analyysejä ja tilastollista päättelyä lauluäänen tunneilmaisevuuden arvioimiseksi lyhyistä vokaalinäytteistä ja lauletuista fraaseista.
– Tutkimus osoittaa, että tunneilmaisu on mahdollista tunnistaa lauluäänestä silloin, kun laulajat ilmaisevat tunnetta spontaanisti. Äänenpainetaso ja tapa, jolla energia jakautuu äänispektrissä, olivat kaksi tyypillisintä äänen tunnepiirteiden indikaattoria, Hakanpää toteaa.
Hakanpää käytti tutkimuksessaan parametrimodulaatiotekniikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa, jossa opetettiin erilaisten äänenlaatujen käyttöä näyttelijäopiskelijaryhmälle. Testiryhmä lisäsi erilaisten äänenlaatujen käyttöä tunneilmaisun välineenä koulutuksen jälkeen. Tämä tulos vahvistettiin kuuntelijoiden arvioinneilla ja akustisilla analyyseillä. Tutkimus osoittaa, että erilaisten äänenlaatujen kouluttaminen voi auttaa ilmaisemaan tunteita lauluäänessä.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään äänen akustista käyttäytymistä erilaisissa tunteen ilmaisuissa.
– Tuloksia voidaan hyödyntää tunneilmaisun säätelyn ja tunteen tunnistamisen opettelemisessa paitsi laulunopetuksessa, myös laajemmin muun muassa terapiatyössä ja kasvatusaloilla, Hakanpää sanoo.
Musiikin ja filosofian maisteri Tua Hakanpään vokologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion expression in the singing voice – Testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 1.4.2022 klo 12 alkaen, Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalenvantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Allan Vurma Eestin musiikki- ja teatteriakatemiasta. Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
