Väitös: Ihmisäänen tunneilmaisua on mahdollista kehittää harjoittelemalla
Laulajan taitava tunneilmaisu nostaa esityksen tasolle, jossa kuulija kiinnittyy laulun sanomaan tunnetasolla. Tuntuu kuin laulaja peilaisi laulullaan kuulijan ajatuksia mahdollistaen yhteyden, jossa sekä kuulijan että laulajan sielunmaailmat tulevat nähdyiksi. Tätä kommunikaation ja tiedonmuodostamisen yhteispeliä luonnehditaan yleensä arkikielessä sanaparilla ”hyvä biisi”. Aina ilmaiseminen ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa ja mutkatonta, ja siksi Hakanpään tutkimus kiinnittyykin kommunikaation selkeyttämiseen vuorovaikutustilanteissa.
Väitöksessään Hakanpää tarkastelee tunneilmaisua lauluäänessä ja sen opetettavuutta kehittämänsä parametrimodulaatiotekniikan avulla. Tutkimus on kokeellinen vertailututkimus, jossa käytetään kuuntelijoiden arvioita, akustisia analyysejä ja tilastollista päättelyä lauluäänen tunneilmaisevuuden arvioimiseksi lyhyistä vokaalinäytteistä ja lauletuista fraaseista.
– Tutkimus osoittaa, että tunneilmaisu on mahdollista tunnistaa lauluäänestä silloin, kun laulajat ilmaisevat tunnetta spontaanisti. Äänenpainetaso ja tapa, jolla energia jakautuu äänispektrissä, olivat kaksi tyypillisintä äänen tunnepiirteiden indikaattoria, Hakanpää toteaa.
Hakanpää käytti tutkimuksessaan parametrimodulaatiotekniikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa, jossa opetettiin erilaisten äänenlaatujen käyttöä näyttelijäopiskelijaryhmälle. Testiryhmä lisäsi erilaisten äänenlaatujen käyttöä tunneilmaisun välineenä koulutuksen jälkeen. Tämä tulos vahvistettiin kuuntelijoiden arvioinneilla ja akustisilla analyyseillä. Tutkimus osoittaa, että erilaisten äänenlaatujen kouluttaminen voi auttaa ilmaisemaan tunteita lauluäänessä.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään äänen akustista käyttäytymistä erilaisissa tunteen ilmaisuissa.
– Tuloksia voidaan hyödyntää tunneilmaisun säätelyn ja tunteen tunnistamisen opettelemisessa paitsi laulunopetuksessa, myös laajemmin muun muassa terapiatyössä ja kasvatusaloilla, Hakanpää sanoo.
Musiikin ja filosofian maisteri Tua Hakanpään vokologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion expression in the singing voice – Testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 1.4.2022 klo 12 alkaen, Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalenvantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Allan Vurma Eestin musiikki- ja teatteriakatemiasta. Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
