Väitös: Immunohistokemiallisella analyysilla voidaan selvittää aortan seinämän tautiprosesseja
Nousevan aortan dissekaatio eli seinämän repeämä on hengenvaarallinen tautitila. Sitä esiintyy 5 – 10 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja kuolleisuus ilman kirurgista hoitoa on 27 – 100 prosenttia ensimmäisen kahden vuorokauden aikana tapahtumasta.
Nousevan aortan laajentuma sekä seinämän tulehdusmuutokset voivat altistaa aortan seinämän repeämälle. Niinimäki tutki aortan seinämää tavoitteenaan arvioida nousevan aortan laajentumaan ja dissekaatioon johtavia prosesseja. Erityisesti tutkimuksen kohteena olivat komplementin osatekijä C4d (C4d), immunoglobuliini G4 (IgG4), proteiini CD31 (CD31) sekä karboanhydraasi IX (CAIX).
Tutkimuksessa ei yllättäen todettu dissekoituneessa aortan seinämässä tulehdusmuutoksiin viittaavaa komplementin osatekijä C4d:tä. Sekä IgG4- että CD31-positiivisuus olivat yhteydessä aortan seinämän repeämään. CAIX-positiivisuudella ei todettu yhteyttä dissekaatioon, sen sijaan CAIX-positiivisuuden todettiin olevan yhteydessä aortan laajentumiseen. Aorttakudoksen immunohistokemialla todennettiin aortan seinämän reaktiivinen luonne dissekaation kehittymisessä.
Tutkimuksella osoitettiin aortan histologisen ja immunohistokemiallisen analyysin merkitys nousevan aortan laajentuman ja dissekaation perustutkimuksessa.
Vaikean ja hengenvaarallisen taudin kehittymiseen johtavat kudostason prosessit ovat edelleen laajalti epäselviä.
— Ymmärrys verrattain harvinaisen taudin kehittymisestä on tärkeää taudin vaarallisuuden vuoksi. Erityisesti dissekaatioon johtavien prosessien kartoittaminen on tärkeää, Niinimäki toteaa.
Eetu Niinimäki asuu nykyään Lappeenrannassa ja työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Eetu Niinimäen patologian alaan kuuluva väitöskirja The heterogenic ascending aortic wall tissue: A translational approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Hedman, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori Timo Paavonen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu Niinimäki,
eeniinimaki@gmail.com
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme