Tampereen yliopisto

Väitös: Ionikanavien toiminnallisuuden tutkiminen on tärkeää kantasoluhoitoja kehitettäessä

Jaa

Kantasoluista erilaistettu silmän verkkokalvon pigmenttiepiteeli voi luoda tulevaisuudessa edellytykset sille, että näköä heikentäviä sairauksia saadaan hoidettua solusiirteiden avulla. Lisäksi se voi tarjota solumallin lääketieteellisen perustutkimuksen tarpeisiin. Diplomi-insinööri Iina Korkka tutki väitöskirjassaan ihmisen kantasoluista erilaistetun verkkokalvon pigmenttiepiteelin soveltuvuutta näihin tarkoituksiin ionikanavien toiminnallisuuden näkökulmasta.

Verkkokalvon pigmenttiepiteeli sijaitsee silmän takaosassa, näköaistimuksen synnystä vastaavien näköaistinsolujen ja suonikalvon välissä. Sillä on suora yhteys näköaistinsolujen toimintaan ja siten myös näkökykyyn. Erilaisten näköä heikentävien sairauksien taustalla on usein juuri pigmenttiepiteelin toimintahäiriö, joka rappeuttaa näköaistinsoluja. Esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuma on länsimaissa yleisin syy sokeutumiseen, ja taudin ennustetaan yleistyvän seuraavina vuosikymmeninä.

Nykyisillä lääketieteellisillä menetelmillä voidaan hidastaa taudin etenemistä, mutta varsinaista näköä palauttavaa parannuskeinoa ei ole.

Solukorvaushoidot voivat tulevaisuudessa tarjota yhden ratkaisun ongelmaan. Tähän tarvitaan toimivia siirteitä, ja kantasoluista erilaistetut verkkokalvon pigmenttiepiteelin solut tarjoavat mahdollisuuden valmistaa niitä laboratorio-olosuhteissa. Siirteiden toiminnallisuus on kuitenkin edellytys niiden käyttökelpoisuudelle. Tätä ajatellen tärkeässä roolissa ovat solujen ionikanavat, sillä ne säätelevät silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelin toimintaa.

Diplomi-insinööri Iina Korkka löysi väitöstutkimuksessaan kantasoluista erilaistetusta silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelistä laajan ionikanavien muodostaman koneiston, joka havaittiin vasta-ainevärjäyksiä ja konfokaalimikroskopiaa käyttämällä. Koneiston toiminnallisuutta selvitettiin patch clamp -mittauksilla, ja sen vaikutusta pigmenttiepiteelin toimintaan tutkittiin erilaisilla solubiologisilla menetelmillä.

Tulokset osoittavat, että kantasoluista erilaistettu pigmenttiepiteeli vastaa monilta osin luontaista kudosta. Tämä on lupaavaa tulevaisuuden solukorvaushoitoja ajatellen. Havaitut eroavaisuudet nostivat kuitenkin esiin oleellisen seikan.

– Kun arvioidaan viljeltyjen solujen ominaisuuksia ja vastaavuutta luontaiseen kudokseen, on tärkeää huomioida solujen toiminnallisuus sen lisäksi, että tehdään perinteisempää geenien ja proteiinien ilmentymiseen keskittyvää vertailua. Ionikanavien ilmentyminen solussa ei nimittäin vielä takaa niiden oikeanlaista toimintaa ja kohdistumista solukalvolle, Korkka kertoo.

– Ionikanavat ovat erityisen herkkiä solujen kypsyysasteelle ja viljelyolosuhteille. Vähäisiltä vaikuttavat muutokset kypsymisessä tai ympäristössä saattavat aiheuttaa merkittäviä muutoksia ionikanavien sijaintiin ja toimintaan, Korkka jatkaa.

Diplomi-insinööri Iina Korkan biolääketieteen tekniikan ja sähköfysiologian alaan kuuluva väitöskirja Ionic Signaling in Retinal Pigment Epithelium: From physiological characterization to stem cell applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.9.2022 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Olaf Strauss Charitén yliopistollisesta sairaalasta Berliinistä. Kustoksena toimii dosentti Soile Nymark lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöstutkija Iina Korkka
iina.korkka@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia24.11.2022 13:32:10 EET | Tiedote

Ruoan pienimuotoinen tuotanto kotitarvekäyttöön tai lähimarkkinoille on Suomessa yleistä ja harjoittajilleen merkityksellistä toimintaa. Esimerkiksi vihannesviljelyn, sienestyksen ja mehiläishoidon kautta tuotetaan sekä toimeentuloa että hyvinvointia. Samalla ruoantuotannon arkiset käytännöt ovat tiivistä kanssakäymistä sekä niihin osallistuvien ihmisten kesken että ihmisten ja muiden lajien välillä.

Väitös: Energiayhteisöt voisivat parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat vasta kehittymässä24.11.2022 12:50:52 EET | Tiedote

Energiayhteisöissä energiankäyttäjät lisäävät omavaraisuuttaan vähentämällä ulkopuolelta ostetun energian määrää tuottamalla sitä itse. Tuore energiayhteisöihin liittyvä lainsäädäntö Suomessa mahdollistaa energiayhteisöt taloyhtiöissä. Diplomi-insinööri Jussi Valta tutkii väitöskirjassaan taloyhtiötä laajempien energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja haasteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme