Oulun yliopisto

Väitös: Kansainvälisten hoitotyönopiskelijoiden suomen kielen taidolla on merkitystä heidän ammatilliselle kehittymiselleen kliinisessä harjoittelussa

Jaa

Suomessa on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen monta englannin kielellä opetettavaa hoitotyön tutkinto-ohjelmaa. Mielenkiinto suomalaista kansainvälistä sairaanhoitokoulutusta kohtaan on kasvanut, ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt suomalaisissa englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa. Sairaanhoidon koulutukseen kuuluu enimmillään noin puolet kliinistä harjoittelua. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet hoitotyön harjoittelujaksojen aiheuttavan opiskelijoille emotionaalista stressiä. Lisäksi, kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista sairaalan henkilökunnan taholta. Aiemmin ei ole tutkittu sitä, mitkä tekijät voisivat selittää kansainvälisten opiskelijoiden kielteisiä harjoittelukokemuksia.

Tämä tutkimus selvitti kansainvälisten opiskelijoiden näkemyksiä kliinisestä harjoittelusta ja sen ohjauksen onnistumisesta. Lisäksi selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat oppimisen onnistumiseen harjoittelussa ja harjoittelun ohjauksessa. Tulokset osoittivat, että kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taidolla oli suurempi vaikutus heidän oppimiseensa kuin heidän kulttuurisella tai etnisellä taustallaan. Suomen kielen taitonsa heikoksi arvioineet opiskelijat kokivat kliinisen harjoittelujakson ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen. Heikomman kielitaidon omaavat opiskelijat kokivat enemmän syrjintää ja tunsivat useammin jäävänsä yksin kuin paremman kielitaidon omaavat.

Kansainvälisten opiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaajat suhtautuivat kansainvälisiin opiskelijoihin myönteisemmin ja ohjasivat opiskelijoita paremmin, kun ohjaajien englannin kielen taito oli riittävän hyvä. Mikäli ohjaajien viestintätaidot olivat heikommat, he keskustelivat vähemmän kansainvälisten opiskelijoiden kanssa heidän taustastaan ja osoittivat vähemmän mielenkiintoa opiskelijoiden oppimiseen. Ohjaajat myönsivät, että heillä oli edelleen taipumus suhtautua ennakkoluuloisesti tietyistä kulttuurisista taustoista tulevia opiskelijoita kohtaan. Ulkomailla asuneet ja työskennelleet kliinisen harjoittelun ohjaajat kokivat kansainvälisten opiskelijoiden kanssa työskentelyn selvästi luontevammaksi.

Kielitaidon parantamiseen tähtäävää koulutusta tulisi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän kansainvälisissä hoitotyön opinto-ohjelmissa. Noin puolet opinto-ohjelmien kansainvälisistä opiskelijoista arvioi suomen kielen taitonsa heikoksi. Silti suomen kieli oli useimmin opiskelijoiden kliinisessä harjoittelussa käytettävä kieli. Tämä tutkimus esittää, että kansainväliset sairaanhoidon opiskelijat tulisi integroida kiinteämmin opiskeluun yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille tulisi tarjota enemmän aikaa ja resursseja oppia kliinisen harjoittelujakson aikana tarvittavaa suomen kielen taitoa, jotta opiskelijat saisivat paremmat lähtökohdat työpaikan löytämiseksi Suomesta.

Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaajille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kouluttautua hyvän ja onnistuneen kliinisen harjoittelun ohjauksen perusteisiin. Ohjaajien tulisi saada riittävät tiedot siitä, kuinka toimia erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisiä hoitotyön koulutusohjelmia tarjoavien ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään kliinisen harjoittelun yksikköjen kanssa. Selkeä kansainvälisten opiskelijoiden ohjausta koskeva ohjeistus antaisi ohjaajille parhaat edellytykset opiskelijoiden onnistuneeseen, oppimista ja hyvinvointia parhaiten tukevaan ohjaukseen.

- - -

Master of Health Science Kristina Mikkonen väittelee Oulun yliopistossa keskiviikkona 28.6.2017. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students (Eri kulttuurillisista ja kielellisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kliininen oppimisympäristö ja ohjaus). Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Maria Kääriäinen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa (101A), Aapistie 5 A, kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Master of Health Science Kristina Mikkonen

Syntymäaika ja -paikka:
1977 Kaunas, Liettua

Tiedekunta ja yksikkö:
Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Väittelijän yhteystiedot:
kristina.mikkonen@oulu.fi, puh. 050 575 4686

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1575-4

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Lääkärit kaipaavat lisää keinoja tupakoinnin lopettamisen tukeen – aikapula ja puutteelliset hoitoketjut esteenä19.1.2018 09:37Tiedote

Jo alle viisikymppisillä suomalaistupakoijilla nähdään varoitusmerkkejä vakavista sydän- ja verisuonitapahtumista. Lääkärin antama lopettamistuki on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavien terveysriskien realisoitumista, mutta suomalaiset lääkärit kokevat, että aikapula ja puutteelliset hoitoketjut estävät heitä tarjoamasta riittävää tukea.

Väitös: Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla – perimä saattaa osin selittää eroosioalttiutta12.1.2018 11:26Tiedote

Väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa hampaiden erosiivisen kulumisen eli liukenemisen olevan yleinen löydös suomalaisilla aikuisilla. Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines päästessään kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista 44-46-vuotiaista suomalaisista aikuisista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Miehillä riski erosiiviselle kulumiselle oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiselle hampaista.

Väitös: Väsyttävät lääkkeet ovat ikäihmisillä yhteydessä heikkoon suun terveyteen12.1.2018 10:31Tiedote

Väsymystä aiheuttavien lääkkeiden käyttö on ikääntyneillä henkilöillä yhteydessä puutteelliseen suuhygieniaan sekä huonoon suun terveyteen. Antti Tiisanojan väitöstutkimuksessa altistumista väsyttäville lääkkeille ja niiden käyttöä mitattiin sedatiivikuorman avulla. Sedatiivikuorma kuvastaa kokonaislääkityksestä aiheutuvaa väsyttävää vaikutusta ja tämän menetelmän käyttö erottaa väitöstutkimuksen aiemmista tutkimuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme