Yrityksen johdon ja keskeisimpien toimintojen eli myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen välille kehittyy ajan kuluessa monisyinen keskinäisten vaikutusten verkosto. Verkostot sisältävät monitahoisia ja vuorovaikutteisia prosesseja, rutiineita ja osaamisia, jotka oikein hyödynnettyinä edesauttavat tiedon hankkimista ja välittämistä, parantavat yrityksen kilpailuetua ja vaikuttavat siten myös myönteisesti yrityksen kansainväliseen menestymiseen. Menestyminen kuitenkin edellyttää, että yrityksen johto ymmärtää toimintojen yhtäläisen tärkeyden.

Työn tulokset antavat olettaa, että sellaiset yritykset, joiden ylin johto aktiivisesti myötävaikuttaa myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen keskinäisten rakenteiden kehittymiseen, menestyvät muita yrityksiä paremmin kansainvälisillä markkinoilla.

Erityisen tärkeäksi menestystekijäksi tutkimuksessa nousi myynnin, markkinoinnin ja johdon kyvykkyys hankkia, käsitellä ja jalostaa markkinainformaatiota. Vastaavasti resurssien liian vähäinen kohdentaminen myyntiin, markkinointiin tai tuotekehitykseen johti kansainvälisen menestymisen mahdollisuuksien olennaiseen heikkenemiseen, pahimmassa tapauksessa jopa yrityksen konkurssiin. Myös johdon konservatiivinen käsitys toimintojen roolista, esimerkiksi tuotekehityksestä vain tuotteiden ja palveluiden tuottajana, heikensi yrityksen kansainvälisen kasvun edellytyksiä.

Yrityksen kansainvälistyessä toimintojen väliset rakenteet, prosessit ja rutiinit muovautuvat vastaamaan uusia tilanteita. Tämä kehitys on kuitenkin hidasta, mikä merkitsee myös sitä, että toimintojen väliseen dynamiikkaan on kiinnitettävä riittävää huomiota jo varsin varhaisessa vaiheessa.

---

Yhteiskuntatieteiden maisteri Lauri Haapanen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 1.12.2017. Kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Firms’ resource allocation between R&D and marketing in their international expansion. A functional level analysis (Kansainvälistyvien yritysten rajallisten resurssien allokaatio tuotekehityksen ja markkinoinnin välillä. Funktiotasoon keskittyvä analyysi). Vastaväittäjänä toimii professori Per Servais Linnaeus Universitystä Ruotsista ja kustoksena professori Pia Hurmelinna-Laukkanen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Arina-salissa (TA105) kello 12.