Väitös: Karheapintaiset lujitekuidut mahdollistavat ekologisesti ja rakenteellisesti kestävämpien komposiittien valmistuksen tulevaisuudessa

Komposiittiteollisuus on jatkuvasti ja nopeasti kasvava teollisuudenala. Kevyet mutta lujat komposiittimateriaalit valtaavat jalansijaa ilmailu-, avaruus- ja autoteollisuuden aloilla korvaamalla perinteisiä teräsosia ja näin mahdollistamalla esimerkiksi pienemmät hiilidioksidipäästöt. Yksinkertaisuudessaan komposiittien ainutlaatuinen ominaisuusyhdistelmä saadaan aikaan yhdistämällä kuormaa kantava lujitemateriaali sekä kappaleen muodosta ja lujitteen paikoillaan pysyvyydestä huolehtiva matriisimateriaali. Käytännössä asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
– Lujitteen, esimerkiksi kuitujen, tulee kiinnittyä tiukasti matriisiin, jotta kappaleeseen kohdistuva kuorma välittyy tehokkaasti ja rakenne on kestävä. Tällä hetkellä tämä saadaan aikaan erilaisilla pintakäsittelymenetelmillä, jotka kuitenkin ovat haitallisia niin ympäristölle kuin ihmisillekin, Sarianna Palola selventää.
Tutkimuksessaan Palola selvitti, miten lujitekuitujen ja matriisin välille saadaan aikaan vahva sidos ilman valtavaa kemikaalikuormaa. Vaihtoehtoinen lähestymistapa tähän ongelmaan on hyödyntää mekaanista lukittautumista, jossa vastakkaiset pinnat liittyvät toisiinsa pienten kohoumien ja kuoppien avulla.
– Käytännössä ilmiö on sama kuin Lego-palikoissa, jotka voi liittää yhteen tiukasti ilman liimaa, Palola selittää.
Pintakäsittelyä mikroaaltomenetelmällä
Väitöstutkimuksessaan Palola kehitti uudenlaisen pintakäsittelymenetelmän. Menetelmän avulla voidaan muodostaa pieniä nyppylöitä aramidikuidun pinnalle käyttäen tavallista mikroaaltouunia. Tällä hyvin yksinkertaisella tekniikalla mahdollistetaan kuidun pinnan ja matriisin välinen mekaaninen lukittautuminen tehokkaasti.
– Karheapintaiset kuidut kykenivät muodostamaan huomattavasti lujemman sidoksen käytettyjen matriisimateriaalien kanssa kuin käsittelemättömät tai edes kemiallisesti käsitellyt kuidut. Tulos on hyvin merkittävä, sillä se mahdollistaa täysin uudenlaisen avauksen komposiittiteollisuudelle sekä rakenteellisesti että ympäristön kannalta kestävämpien komposiittien rakenteiden valmistukseen, hän jatkaa.
Mikroaaltomenetelmän uutuusarvo ja mahdollisuudet on huomattu myös kansainvälisissä tapahtumissa. Aihe herättää usein innostunutta keskustelua alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Sen ansiosta Palolalle myönnettiin SAMPE Euroopan jakaman arvostetun Schliekellmann Award:n jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Palolan tutkimuksen teknologiseksi kypsyystasoksi (TRL) on arvioitu 4–5, joka on poikkeuksellisen korkea väitöskirjatasoiselle tutkimukselle.
*****
Diplomi-insinööri Sarianna Palolan materiaalitekniikan alaan liittyvä väitöskirja Exploring Mechanical Adhesion in Fiber Reinforced Composites with Aramid and Recycled Carbon Fibers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja Luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.11.2022 klo 12 Hervannan Kampuksella Festia-rakennuksen salissa FA032 Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Clemens Dransfeld, Delft University of Technology, jatekniikantohtori Pirjo Pietikäinen, Suomen muoviteollisuus Ry. Kustoksena toimii apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sarianna Palola
040 521 9151
sarianna.palola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
