Väitös: Karheapintaiset lujitekuidut mahdollistavat ekologisesti ja rakenteellisesti kestävämpien komposiittien valmistuksen tulevaisuudessa
2.11.2022 13:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Komposiittiteollisuus on jatkuvasti ja nopeasti kasvava teollisuudenala. Kevyet mutta lujat komposiittimateriaalit valtaavat jalansijaa ilmailu-, avaruus- ja autoteollisuuden aloilla korvaamalla perinteisiä teräsosia ja näin mahdollistamalla esimerkiksi pienemmät hiilidioksidipäästöt. Yksinkertaisuudessaan komposiittien ainutlaatuinen ominaisuusyhdistelmä saadaan aikaan yhdistämällä kuormaa kantava lujitemateriaali sekä kappaleen muodosta ja lujitteen paikoillaan pysyvyydestä huolehtiva matriisimateriaali. Käytännössä asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
– Lujitteen, esimerkiksi kuitujen, tulee kiinnittyä tiukasti matriisiin, jotta kappaleeseen kohdistuva kuorma välittyy tehokkaasti ja rakenne on kestävä. Tällä hetkellä tämä saadaan aikaan erilaisilla pintakäsittelymenetelmillä, jotka kuitenkin ovat haitallisia niin ympäristölle kuin ihmisillekin, Sarianna Palola selventää.
Tutkimuksessaan Palola selvitti, miten lujitekuitujen ja matriisin välille saadaan aikaan vahva sidos ilman valtavaa kemikaalikuormaa. Vaihtoehtoinen lähestymistapa tähän ongelmaan on hyödyntää mekaanista lukittautumista, jossa vastakkaiset pinnat liittyvät toisiinsa pienten kohoumien ja kuoppien avulla.
– Käytännössä ilmiö on sama kuin Lego-palikoissa, jotka voi liittää yhteen tiukasti ilman liimaa, Palola selittää.
Pintakäsittelyä mikroaaltomenetelmällä
Väitöstutkimuksessaan Palola kehitti uudenlaisen pintakäsittelymenetelmän. Menetelmän avulla voidaan muodostaa pieniä nyppylöitä aramidikuidun pinnalle käyttäen tavallista mikroaaltouunia. Tällä hyvin yksinkertaisella tekniikalla mahdollistetaan kuidun pinnan ja matriisin välinen mekaaninen lukittautuminen tehokkaasti.
– Karheapintaiset kuidut kykenivät muodostamaan huomattavasti lujemman sidoksen käytettyjen matriisimateriaalien kanssa kuin käsittelemättömät tai edes kemiallisesti käsitellyt kuidut. Tulos on hyvin merkittävä, sillä se mahdollistaa täysin uudenlaisen avauksen komposiittiteollisuudelle sekä rakenteellisesti että ympäristön kannalta kestävämpien komposiittien rakenteiden valmistukseen, hän jatkaa.
Mikroaaltomenetelmän uutuusarvo ja mahdollisuudet on huomattu myös kansainvälisissä tapahtumissa. Aihe herättää usein innostunutta keskustelua alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Sen ansiosta Palolalle myönnettiin SAMPE Euroopan jakaman arvostetun Schliekellmann Award:n jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Palolan tutkimuksen teknologiseksi kypsyystasoksi (TRL) on arvioitu 4–5, joka on poikkeuksellisen korkea väitöskirjatasoiselle tutkimukselle.
*****
Diplomi-insinööri Sarianna Palolan materiaalitekniikan alaan liittyvä väitöskirja Exploring Mechanical Adhesion in Fiber Reinforced Composites with Aramid and Recycled Carbon Fibers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja Luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.11.2022 klo 12 Hervannan Kampuksella Festia-rakennuksen salissa FA032 Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Clemens Dransfeld, Delft University of Technology, jatekniikantohtori Pirjo Pietikäinen, Suomen muoviteollisuus Ry. Kustoksena toimii apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sarianna Palola
040 521 9151
sarianna.palola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Nykyisestä kasvatusajattelusta puuttuu teknologiasuhteen kriittinen tarkastelu29.1.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöskirjan mukaan ekokriisin ajan kasvatusajattelu keskittyy kestävyyteen ja luontosuhteeseen, mutta teknologian ympärillä vallitsee hiljaisuus. Tutkijan mukaan teknologialla on niin merkittävä rooli osana planetaarista ympäristöämme, että kestävän teknologiasuhteen pitäisi olla kestävän luontosuhteen rinnakkaiskäsite.
Vanhat polttomoottoriautot tupruttavat puolet haitallisista hiukkaspäästöistä28.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla.
LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Tampereen yliopistolle suomalaisten yritysten riskienhallinnan kehitykseen28.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
LähiTapiolan lahjoitus on osa sen suomalaisille yliopistoille suuntaamaa Kasvukipinä-lahjoituskokonaisuutta. Sillä yhtiö tukee suomalaista osaamista ja tutkimusta sekä luo edellytyksiä uudelle kasvulle. Saamallaan lahjoituksella Tampereen yliopisto edistää yhteiskuntamme kestävää kasvua perustamalla arvoa luovaan riskienhallintaan keskittyvän professuurin. Yliopisto kehittää tutkimukseen perustuvia uusia kasvun konsepteja, joiden avulla riskienhallinta voidaan kytkeä yritysten strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on tuoda riskienhallinta entistä tiiviimmin osaksi kasvun johtamista.
Tutkimus ohjaa eurooppalaisia kaupunkeja tarkastelemaan saasteita sosiaalisesta näkökulmasta21.1.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama kansainvälinen ATMOPOLIS-hanke yhdistää eurooppalaiset kansalaiset, tutkijat ja viranomaiset tutkimaan ilmansaasteita ja melua sosiaalisesta näkökulmasta. Hankkeessa tutkijat kehittävät integroidun työkalun, joka hyödyntää kansalaistiedettä ja auttaa kaupunkeja arvioimaan päästövähennystoimien terveys-, ilmasto- ja kustannusvaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
