Väitös: Karheapintaiset lujitekuidut mahdollistavat ekologisesti ja rakenteellisesti kestävämpien komposiittien valmistuksen tulevaisuudessa

Komposiittiteollisuus on jatkuvasti ja nopeasti kasvava teollisuudenala. Kevyet mutta lujat komposiittimateriaalit valtaavat jalansijaa ilmailu-, avaruus- ja autoteollisuuden aloilla korvaamalla perinteisiä teräsosia ja näin mahdollistamalla esimerkiksi pienemmät hiilidioksidipäästöt. Yksinkertaisuudessaan komposiittien ainutlaatuinen ominaisuusyhdistelmä saadaan aikaan yhdistämällä kuormaa kantava lujitemateriaali sekä kappaleen muodosta ja lujitteen paikoillaan pysyvyydestä huolehtiva matriisimateriaali. Käytännössä asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.
– Lujitteen, esimerkiksi kuitujen, tulee kiinnittyä tiukasti matriisiin, jotta kappaleeseen kohdistuva kuorma välittyy tehokkaasti ja rakenne on kestävä. Tällä hetkellä tämä saadaan aikaan erilaisilla pintakäsittelymenetelmillä, jotka kuitenkin ovat haitallisia niin ympäristölle kuin ihmisillekin, Sarianna Palola selventää.
Tutkimuksessaan Palola selvitti, miten lujitekuitujen ja matriisin välille saadaan aikaan vahva sidos ilman valtavaa kemikaalikuormaa. Vaihtoehtoinen lähestymistapa tähän ongelmaan on hyödyntää mekaanista lukittautumista, jossa vastakkaiset pinnat liittyvät toisiinsa pienten kohoumien ja kuoppien avulla.
– Käytännössä ilmiö on sama kuin Lego-palikoissa, jotka voi liittää yhteen tiukasti ilman liimaa, Palola selittää.
Pintakäsittelyä mikroaaltomenetelmällä
Väitöstutkimuksessaan Palola kehitti uudenlaisen pintakäsittelymenetelmän. Menetelmän avulla voidaan muodostaa pieniä nyppylöitä aramidikuidun pinnalle käyttäen tavallista mikroaaltouunia. Tällä hyvin yksinkertaisella tekniikalla mahdollistetaan kuidun pinnan ja matriisin välinen mekaaninen lukittautuminen tehokkaasti.
– Karheapintaiset kuidut kykenivät muodostamaan huomattavasti lujemman sidoksen käytettyjen matriisimateriaalien kanssa kuin käsittelemättömät tai edes kemiallisesti käsitellyt kuidut. Tulos on hyvin merkittävä, sillä se mahdollistaa täysin uudenlaisen avauksen komposiittiteollisuudelle sekä rakenteellisesti että ympäristön kannalta kestävämpien komposiittien rakenteiden valmistukseen, hän jatkaa.
Mikroaaltomenetelmän uutuusarvo ja mahdollisuudet on huomattu myös kansainvälisissä tapahtumissa. Aihe herättää usein innostunutta keskustelua alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Sen ansiosta Palolalle myönnettiin SAMPE Euroopan jakaman arvostetun Schliekellmann Award:n jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Palolan tutkimuksen teknologiseksi kypsyystasoksi (TRL) on arvioitu 4–5, joka on poikkeuksellisen korkea väitöskirjatasoiselle tutkimukselle.
*****
Diplomi-insinööri Sarianna Palolan materiaalitekniikan alaan liittyvä väitöskirja Exploring Mechanical Adhesion in Fiber Reinforced Composites with Aramid and Recycled Carbon Fibers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja Luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.11.2022 klo 12 Hervannan Kampuksella Festia-rakennuksen salissa FA032 Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Clemens Dransfeld, Delft University of Technology, jatekniikantohtori Pirjo Pietikäinen, Suomen muoviteollisuus Ry. Kustoksena toimii apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sarianna Palola
040 521 9151
sarianna.palola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
