Väitös: Kiiltomatonaaraat loistavat säästääkseen energiaa

Kiiltomatonaaras loistaa kesäisin Suomen yössä vihreällä valolla, jonka tarkoitus on houkutella lentäviä koiraita naaran luokse. Naaraat ovat siivettömiä ja tuottavat koosta riippuen 20–200 munaa elämänsä aikana. Koiraat puolestaan muistuttavat normaaleja kovakuoriaisia ja lentävät etsien naaraita. Kumpikaan ei voi syödä aikuisena vaan joutuu tuottamaan munat tai lentämään toukkana keräämänsä ravinnon turvin.

Väitöstutkimuksessa osoitetaan, että vaikka naaraan loiste kuluttaa naaraan energiavarastoja, se on silti edullisempaa kuin olla loistamatta. Tämä johtuu siitä, että loistamalla naaras tekee itsensä huomattavasti helpommaksi löytää ja siten se pääsee parittelemaan aiemmin ja sen ei tarvitse säästää energiaa hengissä pysymiseen. Tulosten perusteella naaraille on huomattavasti kalliimpaa odottaa edes yksi päivä koirasta kuin loistaa täydellä teholla kokonainen yö.

Koska naarailla on kiire paritella, ne myös kilpailevat keskenään koiraista. Koiraat suosivat kirkkaimpia naaraita, sillä ne ovat suurimpia ja tuottavat eniten munia. Pienemmät naaraat voivat silti pärjätä kilpailussa siirtymällä suosiolla kauemmas kirkkaammista kilpailijoistaan, jolloin koiraat eivät voi tehdä tarkkaa vertailua naaraiden kirkkaudesta tai laadusta.

----

Filosofian maisteri Juhani Hopkins väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 9.11.2018. Biologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The costs and consequences of female sexual signals (Naaraiden seksuaalisten signaalien kustannukset ja seuraukset). Vastaväittäjänä toimii professori Olof Leimar (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Arja Kaitala (Oulun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla salissa TA105 klo 12 alkaen.