Väitös: Kirkot ovat muutakin kuin rauhan airueita
Vaikka suuret ja suositut kirkolliset tilaisuudet toimivat valtion vallan näyttämöinä, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia aidolle poliittiselle keskustelulle ja kritiikille.
– Kirkot ovat osaltaan muovanneet voimakasta ja ajoin parantavaa utopistista näkyä rauhallisesta tulevaisuudesta Pohjois-Ugandassa. Tämä utopia myös vahvistaa rajaviivoja yhteisön sisälle luettavien ja siitä ulossuljettavien välillä, sanoo väitöstutkija Henni Alava.
Kehitysmaatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja käsittelee katolisen ja anglikaanisen kirkon poliittista roolia Ugandan valtion ja Herran vastarintaliikkeen/armeijan (LRM/A) välisestä pitkästä sisällissodasta toipuvassa Pohjois-Ugandassa.
Papit riidankylväjinä
Väitöstutkimus osoittaa, miten ulkopuolisten rahoittajien silmissä suurina rauhantekijöinä näyttäytyvät papit voivatkin yhteisöissään toimia riidankylväjinä tai olla vahvasti sidoksissa esimerkiksi valtaapitävään puolueeseen.
– Pohjois-Ugandan sota on täydellinen esimerkki sellaisesta kaukaisesta ja aidosti monimutkaisesta sodasta, josta harvoin mahtuu pidempää tekstiä medioihin, Alava kertoo.
Tarinat palvelevat tutkijan mukaan lähinnä lukijan tarvetta kauhistella ’pimeää Afrikkaa’.
– Ne eivät palvele ymmärrystä – esimerkiksi siitä, miten Pohjois-Ugandan sota on palvellut Ugandan hallituksen päämääriä, ja sitä kautta USA:n johtamaa ’terrorismin-vastaista liittoumaa’ ja Ugandan pitkäaikaisia kehitysapurahoittajia, Alava sanoo.
Uskonnolliset johtajat hautasivat sotakirveensä
Väitöstyön mukaan Pohjois-Ugandan sodan aikana Acholi-yhteisöä revittiin monin tavoin ankarasti rikki. Uskonnolliset johtajat päättivät sodan aikana aloittaa rauhanrakentamisen omasta keskuudestaan ja hautasivat keskinäiset vihamielisyytensä.
– Uskonnolliset johtajat päättivät alkaa puhua – ei enää katolisista ja anglikaaneista ja muslimeista – eikä edes vain acholeista, tai edes ugandalaisista – vaan ihmisistä.
Pohjois-Ugandan sodanjälkeinen jälleenrakennus on monin tavoin kesken, ja esimerkiksi monien pitkään LRA:n riveissä sotineiden miesten ja naisten paluu kotiyhteisöihinsä on ollut vaikea.
– Acholit ovat kuitenkin pystyneet paikkaamaan sodan repimiä yhteisöjä. Äärimmäisen vihanpidon sijaan on pragmaattisesti pyritty löytämään tapoja, joilla voidaan päästä eteenpäin ja elää yhdessä, Alava toteaa.
Etnografiseen kenttätyöhön pohjautuva tutkimus analysoi syvälle yhteiskuntaan juurtuneita kirkkoja poliittisen mielikuvituksen areenoina, jotka tarjoavat jäsenilleen työkaluja, joilla rakentaa yhteiseloa repivän sodan jälkeen.
Vuosien ajan nämä alueen suurimmat ja vanhimmat kirkot olivat ainoat ei-sotilaalliset toimijat monilla taisteluista kärsivillä alueilla. Kirkot olivat pääroolissa myös acholien uskonnollisten johtajien rauhanaloitteessa (Acholi Religious Leader’s Peace Initiative), joka niitti kansainvälistä mainetta ja laajaa paikallista arvostusta pyrkiessään taivuttelemaan sodan osapuolia rauhanneuvotteluihin.
Väitöskirjan punaisena lankana kulkee acholinkielinen käsite anyobanyoba, hämmennys, joka kuvaa paitsi kokemusta epävarmuudesta ja epäselvyydestä, myös pelon ja vaietun menneisyyden varjostamaa yhteisön tilaa.
*****************************
Henni Alava väittelee 14.10.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "There is Confusion." - The Politics of Silence, Fear and Hope in Catholic and Protestant Northern Uganda ('Hämmentää.' Hiljaisuuden, pelon ja toivon politiikkaa katolisessa ja anglikaanisessa Pohjois-Ugandassa). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen salissa 5, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on Professor Lotte Meinert Aarhusin yliopistosta, ja kustoksena toimii professori Barry Gills.
Väitöskirjaa myy väittelijä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Henni Alava
Puh. 046-8100204
henni.alava@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme