Väitös: Kohdunsisäinen supistusseuranta ei vähennä toimenpidesynnytyksiä
Lääketieteen lisensiaatti Tuija Hautakangas tutki väitöskirjassaan, voiko synnytyssupistusten seurantamenetelmän valinnalla vaikuttaa synnytystapaan ja vastasyntyneen vointiin. Tutkimus ei vahvistanut aiempaa käsitystä kohdunsisäisen supistusseurannan hyödyistä.

Väitöstutkimuksen eri osatöissä selvitettiin, miten lihavuus ja aiempi keisarileikkaus vaikuttavat supistusten tiheyteen ja mitattavaan voimaan sekä synnytyksen lopputuloksiin. Väitöskirjassa selvitettiin lisäksi, mitkä tekijät vaikuttavat ensisynnyttäjän synnytyksen pysähtymiseen.
Synnytyksen aikaisen kiireellisen keisarileikkauksen yleisimpiä syitä ovat synnytyksen edistymisen ongelmat tai synnytyksen pysähtyminen.
Synnyttäjien lihavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja lihavuuden puolestaan tiedetään lisäävän synnyttäjän keisarileikkausriskiä. Suomessa vuonna 2020 synnyttäjistä 17 % oli lihavia eli heidän kehon painoindeksinsä oli ≥ 30 kg/m2. Heistä 26 %:lla synnytystapana oli keisarileikkaus.
Keisarileikkaus on oikein perustein tehtynä jopa vastasyntyneen tai äidin hengen pelastava toimenpide. Keisarileikkaus kuitenkin lisää synnyttäjän vuoto- ja infektioriskiä ja sillä voi olla pitkäaikaisvaikutuksia naisen terveyteen esimerkiksi kuukautishäiriöiden muodossa. Suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on havaittu enemmän atooppisia sairauksia ja astmaa. Siten tarpeettomia keisarileikkauksia pitäisi välttää.
Ensisynnyttäjien tapausverrokkitutkimuksessa (n=598) havaittiin, että synnytyksen etenemättömyyden riskiä lisäsivät odottajan lihavuus, lisääntyvä ikä ja pitkäaikaissairaudet sekä lyhyt pituus. Lihavilla oli tutkimusaineistossa pidemmät synnytykset kuin normaalipainoisilla, ja keisarileikkausriski kasvoi lähes lineaarisesti painoindeksin noustessa.
Keskeinen asia synnytyksen edistymisessä ovat supistukset: supistuksia pitää olla riittävästi mutta niitä ei saa olla liikaa, koska liiallinen supistelu voi vaikeuttaa sikiön happeutumista. Kohdunsisäisen supistusseurannan on ajateltu optimoivan supistusten säätelyä ja johtavan parempiin synnytystuloksiin. Hautakankaan satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kohdunsisäistä mittausmenetelmää kohdun ulkopuoliseen menetelmään 1504 synnytyksen aikana.
— Tutkimus ei vahvistanut aiempaa käsitystä kohdunsisäisen supistusseurannan hyödyistä. Menetelmien välillä ei ollut mitään eroa toimenpidesynnytysten määrissä eikä vastasyntyneen voinnissa. Tutkimuksen perusteella ei voida myöskään suositella sisäistä supistusseurantaa aiemmin keisarileikattujen synnytyksissä, koska menetelmä ei myöskään näyttänyt suojaavan kohdun repeämältä, toteaa Hautakangas.
Tutkittaessa kehon painoindeksin vaikutusta synnytyssupistuksiin havaittiin, että vaikka hyvin lihavilla (painoindeksi ≥ 35 kg/m2) synnyttäjillä on mittausten perusteella voimakkaammat supistukset, lihava ensisynnyttäjä saavuttaa harvemmin alatiesynnytyksen kuin hoikemmat ensisynnyttäjät. Jos kuitenkin taustalla oli ollut aiempi alatiesynnytys, ei lihavuus vaikuttanut supistuksiin eikä se lisännyt keisarileikkausriskiä, vaan synnytykset olivat yhtä sujuvia kuin muillakin synnyttäjillä.
Lääketieteen lisensiaatti Tuija Hautakangas on kotoisin Karstulasta. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta lääkäriksi vuonna 2003 ja erikoislääkäriksi vuonna 2014. Hautakangas työskentelee osastonylilääkärinä Keski-Suomen Sairaala Novan Synnytysyksikössä.
LL Tuija Hautakankaan naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Measuring Uterine Contractile Activity in Labour; Impact of Dystocia, Obesity and Previous Caesarean Section on Labour Outcome tarkistetaan julkisesti perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Rahkonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija Hautakangas
tuija.hautakangas@ksshp.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi 3D-tulostin mahdollistaa keraamisten tuotteiden suunnittelun joustavasti halutuilla ominaisuuksilla1.7.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto ottaa käyttöön uuden keraamien 3D-tulostusteknologian. Tampereelle juuri saapunut laite perustuu tulostukseen sideaineen suihkutus -menetelmällä. Se mahdollistaa suunnittelun ja valmistuksen keraamirakenteiden toiminnallisuuden mukaan. Laitteen käyttöönotossa huomioidaan teollisuuden tarpeet yhteisissä työpajoissa.
Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote
Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.
Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote
YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.
Ennakkokutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.202221.6.2022 09:39:25 EEST | Kutsu
Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.
Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote
Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme