Väitös: Kohdunsisäinen supistusseuranta ei vähennä toimenpidesynnytyksiä

Väitöstutkimuksen eri osatöissä selvitettiin, miten lihavuus ja aiempi keisarileikkaus vaikuttavat supistusten tiheyteen ja mitattavaan voimaan sekä synnytyksen lopputuloksiin.  Väitöskirjassa selvitettiin lisäksi, mitkä tekijät vaikuttavat ensisynnyttäjän synnytyksen pysähtymiseen.

Synnytyksen aikaisen kiireellisen keisarileikkauksen yleisimpiä syitä ovat synnytyksen edistymisen ongelmat tai synnytyksen pysähtyminen.

Synnyttäjien lihavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja lihavuuden puolestaan tiedetään lisäävän synnyttäjän keisarileikkausriskiä. Suomessa vuonna 2020 synnyttäjistä 17 % oli lihavia eli heidän kehon painoindeksinsä oli ≥ 30 kg/m2. Heistä 26 %:lla synnytystapana oli keisarileikkaus.  

Keisarileikkaus on oikein perustein tehtynä jopa vastasyntyneen tai äidin hengen pelastava toimenpide. Keisarileikkaus kuitenkin lisää synnyttäjän vuoto- ja infektioriskiä ja sillä voi olla pitkäaikaisvaikutuksia naisen terveyteen esimerkiksi kuukautishäiriöiden muodossa. Suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on havaittu enemmän atooppisia sairauksia ja astmaa. Siten tarpeettomia keisarileikkauksia pitäisi välttää.

Ensisynnyttäjien tapausverrokkitutkimuksessa (n=598) havaittiin, että synnytyksen etenemättömyyden riskiä lisäsivät odottajan lihavuus, lisääntyvä ikä ja pitkäaikaissairaudet sekä lyhyt pituus. Lihavilla oli tutkimusaineistossa pidemmät synnytykset kuin normaalipainoisilla, ja keisarileikkausriski kasvoi lähes lineaarisesti painoindeksin noustessa.

Keskeinen asia synnytyksen edistymisessä ovat supistukset: supistuksia pitää olla riittävästi mutta niitä ei saa olla liikaa, koska liiallinen supistelu voi vaikeuttaa sikiön happeutumista. Kohdunsisäisen supistusseurannan on ajateltu optimoivan supistusten säätelyä ja johtavan parempiin synnytystuloksiin. Hautakankaan satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kohdunsisäistä mittausmenetelmää kohdun ulkopuoliseen menetelmään 1504 synnytyksen aikana.

— Tutkimus ei vahvistanut aiempaa käsitystä kohdunsisäisen supistusseurannan hyödyistä. Menetelmien välillä ei ollut mitään eroa toimenpidesynnytysten määrissä eikä vastasyntyneen voinnissa. Tutkimuksen perusteella ei voida myöskään suositella sisäistä supistusseurantaa aiemmin keisarileikattujen synnytyksissä, koska menetelmä ei myöskään näyttänyt suojaavan kohdun repeämältä, toteaa Hautakangas.

Tutkittaessa kehon painoindeksin vaikutusta synnytyssupistuksiin havaittiin, että vaikka hyvin lihavilla (painoindeksi ≥ 35 kg/m2) synnyttäjillä on mittausten perusteella voimakkaammat supistukset, lihava ensisynnyttäjä saavuttaa harvemmin alatiesynnytyksen kuin hoikemmat ensisynnyttäjät. Jos kuitenkin taustalla oli ollut aiempi alatiesynnytys, ei lihavuus vaikuttanut supistuksiin eikä se lisännyt keisarileikkausriskiä, vaan synnytykset olivat yhtä sujuvia kuin muillakin synnyttäjillä.

Lääketieteen lisensiaatti Tuija Hautakangas on kotoisin Karstulasta. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta lääkäriksi vuonna 2003 ja erikoislääkäriksi vuonna 2014. Hautakangas työskentelee osastonylilääkärinä Keski-Suomen Sairaala Novan Synnytysyksikössä.

LL Tuija Hautakankaan naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Measuring Uterine Contractile Activity in Labour; Impact of Dystocia, Obesity and Previous Caesarean Section on Labour Outcome tarkistetaan julkisesti perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Rahkonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.