Väitös: Kuulumisen tunne ei asetu joko–tai-ajatteluun
Kun yksilö muuttaa maasta toiseen, hän joutuu väistämättä tarkastelemaan suhdettaan menneisyyteen. Samaan aikaan uudet kokemukset saavat pohtimaan minäkuvaa. Vanhojen kokemusten ja uusien kokemusten välinen vuoropuhelu tuottaa Tiina Määtän mukaan tuoreita näkökulmia siihen, miten ihminen kokee itsensä ja paikkansa maailmassa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Määttä tutkii kuulumista käsitteellistävässä väitöskirjassaan, millä tavoin Suomeen muuttaneet sovittavat menneisyyden kokemuksia uuden ympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Määttä huomauttaa, että myös sosiaalityössä olisi hyvä muistaa, että tarve kuulua johonkin ohjaa jokaisen käyttäytymistä.
– Kuulumisen kokemukset syntyvät usein hyvin tavallisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka voivat tapahtua myös toisilleen entuudestaan tuntemattomien ihmisten välillä. Kohtaamisia määrittää yleisinhimillinen tarve jakaa kokemus- ja ajatusmaailmoja, Määttä pohtii.
Tutkimuksen aineiston muodostavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haastattelut. Määttä analysoi niitä tarkastellen arvoja, tunteita ja tekoja, joita haastateltavat yhdistivät identiteetin, paikan ja kuulumisen teemoihin.
– Tutkimus kyseenalaistaa sosiaalityön käytännöissä ja tutkimuksessa perinteisen joko–tai-ajattelun koskien kuulumisen dynamiikkaa. Tällainen ajattelu ei huomioi, että ihmisten vuorovaikutussuhteet ja kuulumista määrittävät tekijät ovat moninaisia. Määttä toivookin lisää sekä–että-puhetta sosiaalityöhön. Toisin sanoen, olisi tärkeää hyväksyä se, että on mahdollista kuulua useampaan paikkaan ja ryhmään yhtä aikaa.
– Ihmisiä yhdistää kyky luoda uusia merkityksiä ja juuri tämä edesauttaa oman paikan löytämistä. Sosiaalityön käytännössä tulisikin antaa tilaa yksilöllisille strategioille, jotka ovat yhteydessä henkilön ainutlaatuiseen tapaan katsoa maailmaa.
– On keskeistä ymmärtää, millä tavoin henkilön omien tavoitteiden huomioiminen voi edesauttaa kiinnittymistä yhteiskuntaan. Ei ole tarkoituksenmukaista tai todenmukaista olettaa taustan määrittelevän ihmistä. Oman paikan etsiminen on luova prosessi, joka voi parhaimmillaan rikastuttaa yksilön elämää ja sen lisäksi yhteiskuntaa, Määttä lopettaa.
Yhteiskuntatieteen maisteri Tiina Määtän sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Migrant identity orientations and sense of place and belonging reimagined via transitions through liminal spaces tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen tiedekunnassa lauantaina 13.08.2022 klo 12.00 Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Ranta-Tyrkkö Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kirsi Juhila yhteiskuntatieteen tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2453-7
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Määttä: tiina.maatta@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua17.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.
Tohtoripromootion kulkue aiheuttaa liikenteen poikkeusjärjestelyjä lauantaina 13.8. kello 15.30–17.00 Tampereen keskustassa12.8.2022 14:09:59 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston juhlallinen promootioakti pidetään Tampere-talossa lauantaina 13. elokuuta. Kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa vihitään 244 tohtoria ja 14 kunniatohtoria.
Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote
Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.
Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote
Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.
Väitös: Ohjaako numeerinen tieto koulutuspolitiikkaa harhaan?11.8.2022 09:33:14 EEST | Tiedote
Tilastot, laskelmat ja indikaattorit ovat vakuuttavia, mutta ovatko ne luotettavia? Paula Alanen nostaa väitöstutkimuksessaan esiin koulutuksen päätöksenteossa käytettyihin numeroihin liittyviä valintoja ja epävarmuuksia sekä selvittää, miten faktoina esiintyviä numeroita tuotetaan ja mistä laskelmiin käytetty data on peräisin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme