Väitös: Kuvantaminen avaa uusia mahdollisuuksia materiaalitieteeseen

Materiaalit joutuvat äärimmäisiin olosuhteisiin esimerkiksi silloin, kun autonkori muokkaantuu auto-onnettomuudessa tai avaruusalus palaa Maan ilmakehään, jossa se kuumenee kitkan vaikutuksesta. Kun koneita ja laitteita suunnitellaan, on tärkeää ymmärtää, miten materiaalit käyttäytyvät käyttötarkoitusta vastaavissa olosuhteissa.
– Insinööreille ja materiaalitieteilijöille on arkipäivää tutkia materiaalien kestävyyttä kuormituksessa. Perinteisillä testausmenetelmillä on kuitenkin vaikeaa tutkia materiaalien käyttäytymistä suurilla nopeuksilla ja korkeissa lämpötiloissa. Uusien suureen kuvantamisnopeuteen kykenevien optisten ja infrapunakameroiden avulla saadaan paljon enemmän numeerista tietoa materiaalien käyttäytymisestä eri olosuhteissa, Soares sanoo.
Materiaalien käyttäytymisen analysointi optisilla ja infrapunakameroilla ei ole aivan yksinkertaista edes silloin, kun koe tapahtuu hitaasti ja näyte on huoneenlämpötilassa. Vaikeudet kasvavat huomattavasti muodonmuutosnopeuden ja lämpötilan kasvaessa, ja todella nopeat kokeet kestävätkin vain kymmeniä tai satoja mikrosekunteja. Tuolloin näyte voi olla reilusti yli tuhannen celsiusasteen lämpötilassa lähellä sulamispistettä.
Väitöstutkimuksessaan Soares kehitti tutkimusmenetelmän, joka yhdistää mekaanisen kokeen eli materiaaliin kohdistuvan voiman mittaamisen, voiman aiheuttaman muodonmuutoksen mittaamisen optisilla kameroilla, sekä plastisen työn aikaan saaman adiabaattisen kuumenemisen eli lämpötilan mittaamisen infrapunakameroilla. Työssä esitetään myös ratkaisuja mittausdatan samanaikaiseen keräämiseen vain mikrosekunteja kestävässä kokeessa, useiden suurnopeuskameroiden tuottaman mittausdatan esittämiseen samassa koordinaatistossa sekä infrapunakameran mittamaan lämpötilan kalibroimiseen todellista pintalämpötilaa vastaavaksi.
Kuvantamalla voidaan tutkia materiaaleja ääriolosuhteissa
Soares tutki useiden metallien ja metalliseosten käyttäytymistä erilaisissa kuormitusolosuhteissa jopa 1350 celsiusasteen lämpötilassa. Mittausten tuottaman valtavan datamäärän vuoksi tuloksia oli hankala esittää helposti luettavassa muodossa. Tämän vuoksi Soares kehitti useita erilaisia graafisia esitysmuotoja, jotka visualisoivat materiaalin mekaanisen lujuuden, muodonmuutosnopeuden, lämpötilan, ja muodonmuutoksen määrän väliset yhteydet ennen näkemättömän laajassa skaalassa.
– Tutkimukseni osoitti, että kuvantamismenetelmät tuottavat arvokasta tietoa materiaalien käyttäytymisestä. Tulosten avulla voidaan kehittää ja todentaa nykyisiä materiaalimalleja ja ohjata teollisuuden tuotesuunnittelua, Soares kertoo.
Diplomi-insinööri Guilherme Corrêa Soaresin materiaalitieteen alaan kuuluva väitöskirja Thermomechanical Behaviour of Materials under Extreme Conditions Studied with High-Speed Optical and Infrared Imaging tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.4.2022 klo 12 alkaen Hervannan kampuksella, Konetalon salissa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Pascal Forquin Grenoblen yliopistosta ja Dr Stephen Walley Cambridgen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Hokka tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Tilaisuus on englanninkielinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Guilherme Corrêa Soares
guilherme.correasoares@tuni.fi
(yhteydenotot englanniksi)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
