Tampereen yliopisto

Väitös: Lääkkeet ja tulehduksen välittäjäaineet muokkaavat makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja

Jaa

Lääketieteen lisensiaatti Antti Pemmari tutkii väitöskirjassaan makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja ja erilaisten tekijöiden vaikutusta niihin moderneilla sekvenointimenetelmillä. Tulokset antavat uutta tietoa nivelrikon ja muiden tulehdussairauksien kehittymisestä ja hoidosta, ja niitä voidaan soveltaa lääkekehitykseen.

Nivelrikko on sairaus, josta kärsii merkittävä osa ikääntyvästä väestöstä. Aktiivisesta tutkimustyöstä huolimatta taudin etenemiseen vaikuttavaa lääkehoitoa ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään. Nivelrikon kehittymiseen vaikuttavat kaikki nivelen solutyypit, erityisesti rustosolut eli kondrosyytit ja nivelkalvon makrofagityyppiset solut. Näiden solujen ilmiasussa tapahtuu tautiprosessin aikana muutoksia, joista osa on hyödyllisiä ja osa haitallisia. On todennäköistä, että solujen ilmiasua muokkaamalla voidaan vaikuttaa nivelrikon kehittymiseen ja etenemiseen.

Väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä osatyössä tutkittiin erilaisten elimistön sisä- ja ulkopuolisten tekijöiden, kuten MKP-1-fosfataasin sekä männyn sisäoksauutteesta eristetyn nortrakelogeniini -yhdisteen vaikutuksia makrofagien ilmiasuun. MKP-1:n havaittiin ”kääntävän” makrofagisolujen ilmiasua tulehdusta edistävästä M1-tyypistä tulehdusta hillitsevään M2-suuntaan. Nortrakelogeniini puolestaan hillitsi M2-aktivaatiota ja ehkäisi koemallissa skleroderman kaltaista ihofibroosia.

Kolmessa seuraavassa osatyössä käytettiin nivelrikkopotilaiden rustosoluja. Solut eristettiin tekonivelleikkauksen yhteydessä poistetusta rustokudoksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa rustosolujen neljä erilaista ilmiasua eli fenotyyppiä: tulehdusta ja ruston hajoamista edistävät C(IL-1) ja C(IL-17) ilmiasut, tulehdusta lievittävä C(IL-4) ilmiasu sekä kiinnostava antigeenien käsittelyyn ja esittelyyn liittyvä C(IFNg) ilmiasu.

Väitöskirjan neljännessä ja viidennessä osatyössä tutkittiin nivelrikon oireiden hoidossa käytettyjen lääkeaineiden, glukokortikoidien ja tulehduskipulääkkeiden, vaikutuksia rustosolujen ilmiasuun. Glukokortikoidi deksametasoni vaikutti tilastollisesti merkittävästi yli 1200 geenin ilmentymiseen; näihin kuului useita tulehdukseen, ruston hajoamiseen sekä lipidi- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan liittyviä geenejä. Kun tuloksia vertailtiin aiempiin genominlaajuisiin ilmentymisanalyyseihin ja assosiaatiotutkimuksiin, deksametasonin todettiin osittain ”normalisoivan” kondrosyyttien ilmiasua terveen ruston suuntaan.

Tulehduskipulääke ibuprofeeni ei yksinään vaikuttanut merkitsevästi geenien ilmentymiseen nivelrikkopotilaiden rustosoluissa. Kun ibuprofeenia annosteltiin soluille yhdessä tulehdusta edistävän interleukiini 1:n kanssa, monien tulehdusta rauhoittavien geenien ilmentyminen lisääntyi, kun taas useiden tulehdusta voimistavien tekijöiden ilmentyminen väheni.

Väitöstutkimuksessa esitellään ensimmäistä kertaa keskeisten TH1/TH2/TH17-sytokiinien indusoimat rustosolujen ilmiasut. Myös nivelrikossa laajasti käytettyjen lääkkeiden, glukokortikoidien ja tulehduskipulääkkeiden, indusoimat rustosolujen ilmiasut kuvattiin ensimmäistä kertaa.

— Tulokset lisäävät tietoa makrofagien ja rustosolujen merkityksestä tulehduksessa ja niitä voidaan käyttää hyväksi lääkekehityksessä, Pemmari toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Antti Pemmarin farmakologian alaan kuuluva väitöskirja Macrophage and chondrocyte phenotypes in inflammation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.5.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 Arvo Ylpön katu 34.  Vastaväittäjänä toimii professori Jari Arokoski Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Eeva Moilanen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Pemmari
antti.pemmari@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kauppayritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja markkinoiden muutoksessa19.5.2022 12:10:05 EEST | Tiedote

Kriisit kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kaupan alan yritykset uutisvirran keskiöön. Poikkeusolot siirtävät kauppayritysten huomiota pitkänjänteisestä kehittämisestä nopeaan reagointiin. Toimiala käy samalla läpi historiallista murrosta, transformaatiota, jossa muutoksen kohteina ovat kaupankäynnin muodot, tavat ja toimijoiden roolit. KTM Harri Hokkasen väitöstutkimus osoittaa kauppayritysten valintojen vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisena kauppa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten se organisoituu.

Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä19.5.2022 10:19:07 EEST | Tiedote

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä18.5.2022 08:52:53 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja Ukrainassa riehuva sota muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Esimerkiksi ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä myös Suomessa, jossa se on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä. Tampereen yliopiston tutkijoiden tuore Vesihuollon myytit -teos avaa kotimaan vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä. Tervetuloa mukaan teoksen julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9!

Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote

Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme