Helsingin yliopisto

Väitös: Lämpökamerakuvantaminen soveltuu kissojen ja koirien kliiniseen tutkimukseen

Jaa

Lämpökamerakuvantamista on tutkittu ja käytetty laajalti humaanilääketieteessä ja hevoseläinlääketieteessä, mutta tutkimukset ja menetelmän käyttö pieneläimillä on vielä vähäistä. ELL Mari Vainionpää selvittää väitöskirjatutkimuksessaan edellytyksiä käyttää lämpökamerakuvantamista pieneläimillä normaalissa tutkimustilanteessa sekä kartoittaa mahdollisia käyttöalueita kissoilla ja koirilla. Vainionpään tutkimuksen perusteella lämpökamerakuvantaminen näyttäisi soveltuvan kissojen ja koirien kliiniseen tutkimukseen.

Lämpökamerakuvantamista kissalla. Kuva: Mari Vainionpää.
Lämpökamerakuvantamista kissalla. Kuva: Mari Vainionpää.

Verrattuna yleisesti käytettyihin kuvantamismenetelmiin, kuten ultraäänitutkimus, röntgenkuvaus tai magneettikuvaus, lämpökamerakuvantaminen voidaan tehdä potilaalle täysin turvallisesta koskematta siihen lainkaan. Lämpökamera ei säteile, vaan havaitsee säteilyä. Lämpökameralla voidaan havaita eläimessä tapahtuvat fysiologiset muutokset jo ennen kuin muutos on aiheuttanut muutoksia anatomisissa rakenteissa, kuten jänteissä tai lihaksissa. Lämpökamerakuvantamista voidaan käyttää eläinten tutkimisessa, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota epätasaiseen lämpöjakaumaan tai normaalista poikkeaviin lämpimiin tai kylmiin alueisiin.

Lämpökameroiden resoluutio vaihtelee eri mallien välillä. Optimaalisen eläinlääketieteelliseen käyttöön soveltuvan resoluution selvittämiseksi Vainionpään tutkimuksessa testattiin kolmea eri resoluution lämpökameraa (80 x 80 pikseliä, 180 x 180 pikselilä ja 320 x 240 pikseliä). Jokaisella kameralla kuvattiin 49:n koiran lonkan aluetta kahden eri kuvaajan toimesta. Lämpökuvat tulkittiin kolmen eri tutkijan toimesta. Toistettavuus kuvaajien ja kuvien tulkitsijoiden välillä oli paras korkeimman resoluution (320 x 240 pikseliä) lämpökameraa käytettäessä. Tämän tuloksen perusteella Vainionpään käytti tutkimuksissaan 320 x 240 resoluution lämpökameraa.

Tarkempaa tietoa fyysisestä rasituksesta
Fyysinen rasitus vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan ja ihon pintaverenkiertoon. Vainionpää tutki pintalämpötilan muutosta ennen ja jälkeen urheilusuorituksen kuvaamalla 47 greyhound-rotuista koiraa kahden eri kilpailupäivän aikana. Lämpökuvista valittiin tarkasteltavaksi neljä pistettä takajalkojen alueelta. Vainionpää havaitsi kuvien perusteella merkittäviä lämpötilamuutoksia oikean ja vasemman jalan välillä kilpailun jälkeen. Lämpötilaeroista huolimatta tutkituilla koirilla ei havaittu vaurioita tutkitulla alueella kilpailun jälkeen.

Kissojen kivun tunnistaminen saa tukea
Kissat ovat usein vaikeita tutkittavia, sillä ne peittävät kipunsa ja sairautensa tutkijalta. Kissaystävällisiä tutkimustapojen löytäminen on lääketieteellisesti ja hyvinvointisyistä tärkeää. Vainionpään tutkimuksessa lämpökamerakuvantamisella tutkittiin 103:n kissan oikean ja vasemman puolen mahdollisia lämpötilaeroja. Lämpötilaeroja tutkittiin myös indikaattorina mahdolliselle kiputilalle. Ne kissat, jotka eivät stressaantuneet käsittelystä, tutkittiin myös tunnustelemalla. Omistajat vastasivat myös kyselyyn kissan liikkumisesta ja käyttäytymisestä sekä arvioivat, onko heidän kissallaan kipuja. Kyselyn tuloksia verrattiin tunnustelun havaintoihin sekä lämpökamerakuvista saatuihin lämpötilaeroihin oikean ja vasemman puolen välillä. Tulosten perusteella lämpökamerakuvantamista voidaan pitää mahdollisena apuvälineenä kissan kivuliaiden tilojen havaitsemiseen.

Eläinpotilaat rauhoitetaan tarvittaessa lääkkeillä tutkimusta tai toimenpidettä varten. Rauhoitteet vaikuttavat verenkiertoelimistön toimintaan ja myös eläimen pinnalliseen verenkiertoon. Rauhoitteiden vaikutusta pintaverenkiertoon tutkittiin kuvaamalla lämpökameralla eri rauhoiteyhdistelmillä rauhoitettujen koirien polkuanturoita. Vainionpään mukaan rauhoitteiden vaikutuksen pintaverenkiertoon voi havaita ja lämpötilan muutosta rauhoituksen aikana voi seurata lämpökamerakuvantamisen avulla. ”Rauhoitetun eläimen lämmönsäätelyä seuraamalla voidaan huolehtia potilaan asianmukaisesta lämmittämisestä rauhoituksen aikana” toteaa Vainionpää.

”Tutkimustemme perusteella lämpökamerakuvantaminen on käytännöllinen menetelmä käytettäväksi osana kissojen ja koirien kliinisestä eläinlääketieteellisestä tutkimusta. Fyysisen rasituksen ja lääkitysten vaikutus on kuitenkin otettava huomioon lämpökamerakuvia tulkittaessa” summaa Vainionpää.


ELL Mari Vainionpää väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-talon Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 6.6.2014 klo 12 aiheeesta:

"Thermographic imaging in cats and dogs. Usability as a clinical method"

Väitöskirja kuuluu eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori James Mercer (University of Tromsø, Norway) ja kustoksena professori Outi Vainio.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ELL Mari Vainionpää, puh. 02941 57452, mari.vainionpaa@helsinki.fi

Kuvat

Lämpökamerakuvantamista kissalla. Kuva: Mari Vainionpää.
Lämpökamerakuvantamista kissalla. Kuva: Mari Vainionpää.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, Tiedottaja, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 0396, eeva.karmitsa@helsinki.fi, www.vetmed.helsinki.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: isostoiminta edistää monipuolisesti monen nuoren kasvua – isosryhmien monimuotoisuutta tulisi tukea20.8.2019 09:28:16 EESTTiedote

Uusi uskonnonpedagogiikan väitöstutkimus avaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isostoimintaan osallistuvien nuorten ajatuksia. Tulokset kertovat, että toiminta lisää nuorten halua osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan muuallakin kuin pelkästään kirkossa. Haasteena on varmistaa, että eri tavoin motivoituneille ja eri tavoin uskoville on isosryhmissä tilaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme