Väitös: Leikkauspotilaan jäähtymisen ehkäisyyn tulee panostaa
12.12.2022 12:10:40 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Leikkauspotilaat jäähtyvät, sillä leikkaussalissa lämmönhukka lisääntyy ja lisäksi nukutus sekä puudutus aiheuttavat muutoksia potilaan lämmönsäätelykykyyn. Leikkauspotilaan kehonlämmön ylläpito on täten riippuvainen ulkoisesta lämmityksestä. Pelkkä leikkauksen aikainen lämmitys ei useimmiten riitä estämään potilaan jäähtymistä. Sen sijaan potilaan lämmittäminen jo ennen leikkausta on aiemmin todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää leikkauksen aikaista kehonlämmön laskua.
— Potilaan lämmittämistä etukäteen hyödynnetään kuitenkin varsin harvoin, sillä käytössä olevat lämmitysmenetelmät eivät sovi kovin hyvin muualla kuin leikkaussalissa käytettäväksi, Sirkka-Liisa Lauronen kertoo.
Lauronen tutki väitöskirjakokonaisuudessaan kahta uutta menetelmää, lämpöhaalaria ja kemiallisesti lämpenevää eli itselämpiävää peitettä, potilaan jäähtymisen ehkäisyssä. Kumpikin menetelmä sopii käytettäväksi leikkaussalin ulkopuolellakin.
Lämpöhaalari on varta vasten leikkauspotilaille suunniteltu ja se ehkäisee ihon kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Itselämpiävä peite sen sijaan siirtää lämpöä potilaaseen. Peitteen lämpötyynyt lämpenevät 40-asteisiksi ilman hapen vaikutuksesta ja peite säilyttää lämmön kymmenen tunnin ajan.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nukutetuilla ja puudutetuilla potilailla.
— Haalari ja itselämpiävä peite eivät tarvitse sähköä toimiakseen eivätkä pidä ääntä, joita voidaan pitää niiden selkeänä etuna verrattuna lämpöpuhallinpeittoon.
— Tulosteni perusteella haalarin käyttö ei kuitenkaan tuo lisähyötyä jäähtymisen ehkäisyyn. Itselämpiävästä peitosta puolestaan on hyötyä, mutta sen teho on vaatimattomampi kuin lämpöpuhallinpeiton, Lauronen sanoo.
Osa potilaista jäähtyi leikkauksen aikana riippumatta käytetystä lämmitysmenetelmästä. Kehonlämmön lasku jäi kuitenkin suurelta osin lieväksi, sillä jäähtyneitä potilaita lämmitettiin korkeimpaan lämpötilaan (43°C) asetetulla lämpöpuhallinpeitolla.
— Yhtä ainoaa lämmitysmenetelmää, joka olisi tehokas ja käyttökelpoinen sekä leikkaussalissa että leikkaussalin ulkopuolella, ei toistaiseksi ole saatavilla. Paras tapa on aktiivisesti lämmittää potilasta leikkaussalissa mieluiten lämpöpuhallinpeitolla jo ennen toimenpiteen alkua sekä pitää potilas mahdollisimman hyvin peitettynä. Näin toimimalla leikkauspotilaan kehonlämmön lasku voidaan minimoida, Lauronen lopuksi toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Sirkka-Liisa Laurosen anestesiologian alan väitöskirja New Insights Into Perioperative Thermal Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.12.2022 klo 12 alkaen FinnMedi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Markku Salmenperä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii anestesiologian ja tehohoidon professori Arvi Yli-Hankala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2641-8
Kuva: Sanna Vlasa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirkka-Liisa Lauronen
sirkka-liisa.lauronen@fimnet.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
