Väitös: Leikkauspotilaan jäähtymisen ehkäisyyn tulee panostaa

Leikkauspotilaat jäähtyvät, sillä leikkaussalissa lämmönhukka lisääntyy ja lisäksi nukutus sekä puudutus aiheuttavat muutoksia potilaan lämmönsäätelykykyyn. Leikkauspotilaan kehonlämmön ylläpito on täten riippuvainen ulkoisesta lämmityksestä. Pelkkä leikkauksen aikainen lämmitys ei useimmiten riitä estämään potilaan jäähtymistä. Sen sijaan potilaan lämmittäminen jo ennen leikkausta on aiemmin todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää leikkauksen aikaista kehonlämmön laskua.
— Potilaan lämmittämistä etukäteen hyödynnetään kuitenkin varsin harvoin, sillä käytössä olevat lämmitysmenetelmät eivät sovi kovin hyvin muualla kuin leikkaussalissa käytettäväksi, Sirkka-Liisa Lauronen kertoo.
Lauronen tutki väitöskirjakokonaisuudessaan kahta uutta menetelmää, lämpöhaalaria ja kemiallisesti lämpenevää eli itselämpiävää peitettä, potilaan jäähtymisen ehkäisyssä. Kumpikin menetelmä sopii käytettäväksi leikkaussalin ulkopuolellakin.
Lämpöhaalari on varta vasten leikkauspotilaille suunniteltu ja se ehkäisee ihon kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Itselämpiävä peite sen sijaan siirtää lämpöä potilaaseen. Peitteen lämpötyynyt lämpenevät 40-asteisiksi ilman hapen vaikutuksesta ja peite säilyttää lämmön kymmenen tunnin ajan.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nukutetuilla ja puudutetuilla potilailla.
— Haalari ja itselämpiävä peite eivät tarvitse sähköä toimiakseen eivätkä pidä ääntä, joita voidaan pitää niiden selkeänä etuna verrattuna lämpöpuhallinpeittoon.
— Tulosteni perusteella haalarin käyttö ei kuitenkaan tuo lisähyötyä jäähtymisen ehkäisyyn. Itselämpiävästä peitosta puolestaan on hyötyä, mutta sen teho on vaatimattomampi kuin lämpöpuhallinpeiton, Lauronen sanoo.
Osa potilaista jäähtyi leikkauksen aikana riippumatta käytetystä lämmitysmenetelmästä. Kehonlämmön lasku jäi kuitenkin suurelta osin lieväksi, sillä jäähtyneitä potilaita lämmitettiin korkeimpaan lämpötilaan (43°C) asetetulla lämpöpuhallinpeitolla.
— Yhtä ainoaa lämmitysmenetelmää, joka olisi tehokas ja käyttökelpoinen sekä leikkaussalissa että leikkaussalin ulkopuolella, ei toistaiseksi ole saatavilla. Paras tapa on aktiivisesti lämmittää potilasta leikkaussalissa mieluiten lämpöpuhallinpeitolla jo ennen toimenpiteen alkua sekä pitää potilas mahdollisimman hyvin peitettynä. Näin toimimalla leikkauspotilaan kehonlämmön lasku voidaan minimoida, Lauronen lopuksi toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Sirkka-Liisa Laurosen anestesiologian alan väitöskirja New Insights Into Perioperative Thermal Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.12.2022 klo 12 alkaen FinnMedi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Markku Salmenperä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii anestesiologian ja tehohoidon professori Arvi Yli-Hankala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2641-8
Kuva: Sanna Vlasa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirkka-Liisa Lauronen
sirkka-liisa.lauronen@fimnet.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
