Väitös: Leikkauspotilaan jäähtymisen ehkäisyyn tulee panostaa

Leikkauspotilaat jäähtyvät, sillä leikkaussalissa lämmönhukka lisääntyy ja lisäksi nukutus sekä puudutus aiheuttavat muutoksia potilaan lämmönsäätelykykyyn. Leikkauspotilaan kehonlämmön ylläpito on täten riippuvainen ulkoisesta lämmityksestä. Pelkkä leikkauksen aikainen lämmitys ei useimmiten riitä estämään potilaan jäähtymistä. Sen sijaan potilaan lämmittäminen jo ennen leikkausta on aiemmin todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää leikkauksen aikaista kehonlämmön laskua.
— Potilaan lämmittämistä etukäteen hyödynnetään kuitenkin varsin harvoin, sillä käytössä olevat lämmitysmenetelmät eivät sovi kovin hyvin muualla kuin leikkaussalissa käytettäväksi, Sirkka-Liisa Lauronen kertoo.
Lauronen tutki väitöskirjakokonaisuudessaan kahta uutta menetelmää, lämpöhaalaria ja kemiallisesti lämpenevää eli itselämpiävää peitettä, potilaan jäähtymisen ehkäisyssä. Kumpikin menetelmä sopii käytettäväksi leikkaussalin ulkopuolellakin.
Lämpöhaalari on varta vasten leikkauspotilaille suunniteltu ja se ehkäisee ihon kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Itselämpiävä peite sen sijaan siirtää lämpöä potilaaseen. Peitteen lämpötyynyt lämpenevät 40-asteisiksi ilman hapen vaikutuksesta ja peite säilyttää lämmön kymmenen tunnin ajan.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nukutetuilla ja puudutetuilla potilailla.
— Haalari ja itselämpiävä peite eivät tarvitse sähköä toimiakseen eivätkä pidä ääntä, joita voidaan pitää niiden selkeänä etuna verrattuna lämpöpuhallinpeittoon.
— Tulosteni perusteella haalarin käyttö ei kuitenkaan tuo lisähyötyä jäähtymisen ehkäisyyn. Itselämpiävästä peitosta puolestaan on hyötyä, mutta sen teho on vaatimattomampi kuin lämpöpuhallinpeiton, Lauronen sanoo.
Osa potilaista jäähtyi leikkauksen aikana riippumatta käytetystä lämmitysmenetelmästä. Kehonlämmön lasku jäi kuitenkin suurelta osin lieväksi, sillä jäähtyneitä potilaita lämmitettiin korkeimpaan lämpötilaan (43°C) asetetulla lämpöpuhallinpeitolla.
— Yhtä ainoaa lämmitysmenetelmää, joka olisi tehokas ja käyttökelpoinen sekä leikkaussalissa että leikkaussalin ulkopuolella, ei toistaiseksi ole saatavilla. Paras tapa on aktiivisesti lämmittää potilasta leikkaussalissa mieluiten lämpöpuhallinpeitolla jo ennen toimenpiteen alkua sekä pitää potilas mahdollisimman hyvin peitettynä. Näin toimimalla leikkauspotilaan kehonlämmön lasku voidaan minimoida, Lauronen lopuksi toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Sirkka-Liisa Laurosen anestesiologian alan väitöskirja New Insights Into Perioperative Thermal Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.12.2022 klo 12 alkaen FinnMedi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Markku Salmenperä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii anestesiologian ja tehohoidon professori Arvi Yli-Hankala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2641-8
Kuva: Sanna Vlasa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirkka-Liisa Lauronen
sirkka-liisa.lauronen@fimnet.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
