Tampereen yliopisto

Väitös: Leikkauspotilaan jäähtymisen ehkäisyyn tulee panostaa

Jaa
Leikkauspotilaat jäähtyvät herkästi ja sillä on tutkitusti haittavaikutuksia. Siksi on tärkeää, että potilaita lämmitetään leikkauksen aikana. Anestesialääkäri Sirkka-Liisa Laurosen väitöstutkimuksen kohteena oli lämmönhukkaa vähentävä haalari sekä kemiallisesti lämpenevä peite. — Näillä menetelmillä on etuja verrattuna perinteiseen lämpöpuhallinpeittoon, mutta niiden teho ei yksin riitä ehkäisemään potilaan jäähtymistä, Lauronen sanoo.
Sirkka-Liisa Lauronen. Kuva: Sanna Vlasa
Sirkka-Liisa Lauronen. Kuva: Sanna Vlasa

Leikkauspotilaat jäähtyvät, sillä leikkaussalissa lämmönhukka lisääntyy ja lisäksi nukutus sekä puudutus aiheuttavat muutoksia potilaan lämmönsäätelykykyyn. Leikkauspotilaan kehonlämmön ylläpito on täten riippuvainen ulkoisesta lämmityksestä. Pelkkä leikkauksen aikainen lämmitys ei useimmiten riitä estämään potilaan jäähtymistä. Sen sijaan potilaan lämmittäminen jo ennen leikkausta on aiemmin todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää leikkauksen aikaista kehonlämmön laskua.

— Potilaan lämmittämistä etukäteen hyödynnetään kuitenkin varsin harvoin, sillä käytössä olevat lämmitysmenetelmät eivät sovi kovin hyvin muualla kuin leikkaussalissa käytettäväksi, Sirkka-Liisa Lauronen kertoo.

Lauronen tutki väitöskirjakokonaisuudessaan kahta uutta menetelmää, lämpöhaalaria ja kemiallisesti lämpenevää eli itselämpiävää peitettä, potilaan jäähtymisen ehkäisyssä. Kumpikin menetelmä sopii käytettäväksi leikkaussalin ulkopuolellakin.

Lämpöhaalari on varta vasten leikkauspotilaille suunniteltu ja se ehkäisee ihon kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Itselämpiävä peite sen sijaan siirtää lämpöä potilaaseen. Peitteen lämpötyynyt lämpenevät 40-asteisiksi ilman hapen vaikutuksesta ja peite säilyttää lämmön kymmenen tunnin ajan.

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nukutetuilla ja puudutetuilla potilailla.

— Haalari ja itselämpiävä peite eivät tarvitse sähköä toimiakseen eivätkä pidä ääntä, joita voidaan pitää niiden selkeänä etuna verrattuna lämpöpuhallinpeittoon.

— Tulosteni perusteella haalarin käyttö ei kuitenkaan tuo lisähyötyä jäähtymisen ehkäisyyn. Itselämpiävästä peitosta puolestaan on hyötyä, mutta sen teho on vaatimattomampi kuin lämpöpuhallinpeiton, Lauronen sanoo.

Osa potilaista jäähtyi leikkauksen aikana riippumatta käytetystä lämmitysmenetelmästä. Kehonlämmön lasku jäi kuitenkin suurelta osin lieväksi, sillä jäähtyneitä potilaita lämmitettiin korkeimpaan lämpötilaan (43°C) asetetulla lämpöpuhallinpeitolla.

— Yhtä ainoaa lämmitysmenetelmää, joka olisi tehokas ja käyttökelpoinen sekä leikkaussalissa että leikkaussalin ulkopuolella, ei toistaiseksi ole saatavilla. Paras tapa on aktiivisesti lämmittää potilasta leikkaussalissa mieluiten lämpöpuhallinpeitolla jo ennen toimenpiteen alkua sekä pitää potilas mahdollisimman hyvin peitettynä. Näin toimimalla leikkauspotilaan kehonlämmön lasku voidaan minimoida, Lauronen lopuksi toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Sirkka-Liisa Laurosen anestesiologian alan väitöskirja New Insights Into Perioperative Thermal Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.12.2022 klo 12 alkaen FinnMedi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Markku Salmenperä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii anestesiologian ja tehohoidon professori Arvi Yli-Hankala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2641-8  

Kuva: Sanna Vlasa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sirkka-Liisa Lauronen
sirkka-liisa.lauronen@fimnet.fi

Kuvat

Sirkka-Liisa Lauronen. Kuva: Sanna Vlasa
Sirkka-Liisa Lauronen. Kuva: Sanna Vlasa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye