Väitös: Leikkauspotilaan jäähtymisen ehkäisyyn tulee panostaa
12.12.2022 12:10:40 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Leikkauspotilaat jäähtyvät, sillä leikkaussalissa lämmönhukka lisääntyy ja lisäksi nukutus sekä puudutus aiheuttavat muutoksia potilaan lämmönsäätelykykyyn. Leikkauspotilaan kehonlämmön ylläpito on täten riippuvainen ulkoisesta lämmityksestä. Pelkkä leikkauksen aikainen lämmitys ei useimmiten riitä estämään potilaan jäähtymistä. Sen sijaan potilaan lämmittäminen jo ennen leikkausta on aiemmin todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää leikkauksen aikaista kehonlämmön laskua.
— Potilaan lämmittämistä etukäteen hyödynnetään kuitenkin varsin harvoin, sillä käytössä olevat lämmitysmenetelmät eivät sovi kovin hyvin muualla kuin leikkaussalissa käytettäväksi, Sirkka-Liisa Lauronen kertoo.
Lauronen tutki väitöskirjakokonaisuudessaan kahta uutta menetelmää, lämpöhaalaria ja kemiallisesti lämpenevää eli itselämpiävää peitettä, potilaan jäähtymisen ehkäisyssä. Kumpikin menetelmä sopii käytettäväksi leikkaussalin ulkopuolellakin.
Lämpöhaalari on varta vasten leikkauspotilaille suunniteltu ja se ehkäisee ihon kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Itselämpiävä peite sen sijaan siirtää lämpöä potilaaseen. Peitteen lämpötyynyt lämpenevät 40-asteisiksi ilman hapen vaikutuksesta ja peite säilyttää lämmön kymmenen tunnin ajan.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nukutetuilla ja puudutetuilla potilailla.
— Haalari ja itselämpiävä peite eivät tarvitse sähköä toimiakseen eivätkä pidä ääntä, joita voidaan pitää niiden selkeänä etuna verrattuna lämpöpuhallinpeittoon.
— Tulosteni perusteella haalarin käyttö ei kuitenkaan tuo lisähyötyä jäähtymisen ehkäisyyn. Itselämpiävästä peitosta puolestaan on hyötyä, mutta sen teho on vaatimattomampi kuin lämpöpuhallinpeiton, Lauronen sanoo.
Osa potilaista jäähtyi leikkauksen aikana riippumatta käytetystä lämmitysmenetelmästä. Kehonlämmön lasku jäi kuitenkin suurelta osin lieväksi, sillä jäähtyneitä potilaita lämmitettiin korkeimpaan lämpötilaan (43°C) asetetulla lämpöpuhallinpeitolla.
— Yhtä ainoaa lämmitysmenetelmää, joka olisi tehokas ja käyttökelpoinen sekä leikkaussalissa että leikkaussalin ulkopuolella, ei toistaiseksi ole saatavilla. Paras tapa on aktiivisesti lämmittää potilasta leikkaussalissa mieluiten lämpöpuhallinpeitolla jo ennen toimenpiteen alkua sekä pitää potilas mahdollisimman hyvin peitettynä. Näin toimimalla leikkauspotilaan kehonlämmön lasku voidaan minimoida, Lauronen lopuksi toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Sirkka-Liisa Laurosen anestesiologian alan väitöskirja New Insights Into Perioperative Thermal Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.12.2022 klo 12 alkaen FinnMedi 5 -rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Markku Salmenperä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii anestesiologian ja tehohoidon professori Arvi Yli-Hankala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2641-8
Kuva: Sanna Vlasa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirkka-Liisa Lauronen
sirkka-liisa.lauronen@fimnet.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
