Väitös: Liuotushoito ei aina paranna aivoinfarktipotilaan ennustetta

Suonensisäinen mekaaninen tukoksen aukaisu eli mekaaninen trombektomia sekä toimenpiteessä käytettävät välineet ovat kehittyneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mekaaninen trombektomia on osoittautunut erityisen tehokkaaksi suurten kaula- ja aivovaltimoiden aukaisussa. Laskimoon annosteltavan trombin liuotushoidon eli trombolyysin teho on kookkaissa tukoksissa varsin heikko.

Taysissa on panostettu trombektomiapotilaiden hoitoketjun kehittämiseen heti vuodesta 2011, jolloin ensimmäiset mekaaniset trombektomiat nykyaikaisilla trombin poistoon suunnitelluilla välineillä tehtiin. Sairaalan sisäinen hoitoketju on hiottu erittäin sujuvaksi ja viiveet on minimoitu, jolloin trombektomiaan voidaan edetä välittömästi trombolyysin aloituksen jälkeen.

– Trombolyysin teho oli jo aiemmin todettu suurten suonten tukoksissa hyvin rajalliseksi ja saimme usein palautettua verenkierron trombektomialla paljon ennen tunnin kestävän trombolyysin loppumista. Päätimmekin tarkastella, miten trombolyysin antamatta jättäminen vaikuttaa potilaan ennusteeseen, Pienimäki kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että tässä rajatussa potilasryhmässä kuolleisuus väheni ja erinomaisesti kuntoutuvien osuus kasvoi, mikäli trombektomiapotilaille ei annettu edeltävää trombolyysiä.

– Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu trombolyysin antavan lisähyödyn trombektomiapotilaille. Näissä potilasaineistoissa viiveet trombolyysin aloituksesta trombektomiaan ovat kuitenkin merkittävästi pidemmät kuin meillä TAYS:ssa. Juuri lyhyt viive trombektomiaan selittänee trombolyysin ennustetta heikentävän havainnon omassa potilasryhmässämme, Pienimäki arvioi.

Tutkimuksessa potilailla, joilla oli merkittävä kaulasuonen ahtauma, havaittiin vahvemmat aivokudoksen hapenpuutteen sietoa parantavat valtimokollateraalit. Tilastollisesti merkittävää eroa potilaiden kuntoutumisten välillä ei todettu huolimatta kaulasuonen ahtauma-asteesta.

– Kaulasuonen ahtauma hidastaa trombektomian suoritusta ja tästä johtuva pidentynyt aivojen hapenvajausaika vaikuttaa kumoavan hyvän kollateraalisuonituksen suojaavan vaikutuksen, Pienimäki pohtii.

– Mahdollisesti potilaat, joilla trombektomian kesto ennakoidaan pidemmäksi, hyötyisivät edeltävästä trombolyysistä, huolimatta nopeasta pääsystä trombektomiaan.

Juha-Pekka Pienimäki on kotoisin Seinäjoelta. Hän valmistui radiologian erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta 2010 ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimenpideradiologina.

LL Juha-Pekka Pienimäen radiologian alaan kuuluva väitöskirja Factors Affecting the Outcome of Mechanical Thrombectomy in Stroke tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja tiedekunnassa perjantaina 4.11.2022 kello 13 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön Katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Rautio Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niku Oksala Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.