Väitös: Monen puhallusnopeuden uloshengitysilman typpioksidimittauksen toistettavuus on hyvä ja normaalivaihtelu melko vähäistä

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FENO) suurenee keuhkojen tulehduksellisissa sairauksissa kuten astmassa. Tavallista yhden puhallusnopeuden FENO-mittausta käytetään astman hoidossa tulehdustyypin arvioimiseen ja hengitettävien glukokortikoidien hoitovasteen ennustamiseen sekä seuraamiseen. Mittaamalla FENO monella eri puhallusnopeudella, voidaan keuhkojen matemaattisten mallinnusten avulla erikseen laskea keuhkoputkiston ja keuhkokudoksen NO-tuotto. Keuhkoputkiston osalta pystytään myös arvioimaan, johtuuko suurentunut FENO-arvo NO:n pitoisuuden vai diffuusion muutoksista.
— Monen puhallusnopeuden FENO-mittaukselle on useita lupaavia kliinisiä käyttökohteita laajasti eri keuhkosairauksien diagnostiikassa, sekä hoitovasteen ennustamisessa ja seuraamisessa. Sillä voidaan esimerkiksi havaita tulehdus pienissä hengitysteissä ja alveolitasolla, Pikkuaho kertoo.
Menetelmän kehityksen haasteena on kuitenkin puutteellinen tekninen vakiointi. Eri matemaattisten menetelmien ja puhallusnopeuksien käyttö tuottaa hieman erilaisia tuloksia, tehden tutkimusryhmien välisten tulosten vertailun vaikeaksi. Ei myöskään ole tietoa monen puhallusnopeuden FENO-mittauksen toistettavuudesta tai NO-parametrien normaalivaihtelusta terveillä henkilöillä.
Väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa keuhkojen NO-parametrien normaalivaihtelua ja toistettavuutta terveillä koehenkilöillä. Eri puhallusnopeuksien ja matemaattisten menetelmien vaikutusta NO-parametreihin tutkittiin monipuolisesti eri ikäisiä ja erilaisia potilasryhmiä käyttäen. Väitöstyössä seurattiin myös ensimmäistä kertaa, kuinka nopeasti hengitettävän glukokortikoidin aloittaminen muuttaa NO-parametreja astmassa.
Monen puhallusnopeuden FENO-mittauksen toistettavuus todettiin melko hyväksi. Pieni päivänaikainen vaihtelu havaittiin, joten toistaiseksi on suositeltavaa ajoittaa toistetut mittaukset samaan aikaan päivästä. Väitöskirjan tulosten pohjalta tehtiin konkreettisia suosituksia matemaattisista menetelmistä ja puhallusnopeuksista, näitä voidaan käyttää myöhemmin kansainvälisissä teknisissä standardeissa. Glukokortikoidihoidon aiheuttaman FENO-arvon pienenemisen astmassa todettiin johtuvan keuhkoputkien limakalvon nopeasta NO-pitoisuuden pienenemisestä.
— Kun monen puhallusnopeuden FENO-mittaus saadaan teknisesti vakioitua, menetelmän kliinistä käyttökelpoisuutta voidaan tutkia ja lopulta ottaa menetelmä kliiniseen käyttöön, Pikkuaho toteaa.
Tuomas Pikkuaho valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2021 ja työskentelee tällä hetkellä terveyskeskuslääkärinä Janakkalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Tuomas Pikkuahon lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Measurement Of Nitric Oxide Dynamics In Central And Peripheral Airways tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Andrei Malinovschi Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Pikkuaho
040 825 3778
Pikkuahot@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa21.10.2025 08:42:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.
Johtajuussymposium pohtii johtajuutta murroksen keskellä20.10.2025 07:46:46 EEST | Tiedote
Johtajuussymposium kokoaa yhteen johtamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen huippunimet. Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään tiistaina 21. lokakuuta 2025 teemalla johtajuus murroksen keskellä. Ohjelmaa voi seurata suorana lähetyksenä paikan päällä tai Yle Areenassa.
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme