Väitös: Monen puhallusnopeuden uloshengitysilman typpioksidimittauksen toistettavuus on hyvä ja normaalivaihtelu melko vähäistä
22.3.2022 10:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FENO) suurenee keuhkojen tulehduksellisissa sairauksissa kuten astmassa. Tavallista yhden puhallusnopeuden FENO-mittausta käytetään astman hoidossa tulehdustyypin arvioimiseen ja hengitettävien glukokortikoidien hoitovasteen ennustamiseen sekä seuraamiseen. Mittaamalla FENO monella eri puhallusnopeudella, voidaan keuhkojen matemaattisten mallinnusten avulla erikseen laskea keuhkoputkiston ja keuhkokudoksen NO-tuotto. Keuhkoputkiston osalta pystytään myös arvioimaan, johtuuko suurentunut FENO-arvo NO:n pitoisuuden vai diffuusion muutoksista.
— Monen puhallusnopeuden FENO-mittaukselle on useita lupaavia kliinisiä käyttökohteita laajasti eri keuhkosairauksien diagnostiikassa, sekä hoitovasteen ennustamisessa ja seuraamisessa. Sillä voidaan esimerkiksi havaita tulehdus pienissä hengitysteissä ja alveolitasolla, Pikkuaho kertoo.
Menetelmän kehityksen haasteena on kuitenkin puutteellinen tekninen vakiointi. Eri matemaattisten menetelmien ja puhallusnopeuksien käyttö tuottaa hieman erilaisia tuloksia, tehden tutkimusryhmien välisten tulosten vertailun vaikeaksi. Ei myöskään ole tietoa monen puhallusnopeuden FENO-mittauksen toistettavuudesta tai NO-parametrien normaalivaihtelusta terveillä henkilöillä.
Väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa keuhkojen NO-parametrien normaalivaihtelua ja toistettavuutta terveillä koehenkilöillä. Eri puhallusnopeuksien ja matemaattisten menetelmien vaikutusta NO-parametreihin tutkittiin monipuolisesti eri ikäisiä ja erilaisia potilasryhmiä käyttäen. Väitöstyössä seurattiin myös ensimmäistä kertaa, kuinka nopeasti hengitettävän glukokortikoidin aloittaminen muuttaa NO-parametreja astmassa.
Monen puhallusnopeuden FENO-mittauksen toistettavuus todettiin melko hyväksi. Pieni päivänaikainen vaihtelu havaittiin, joten toistaiseksi on suositeltavaa ajoittaa toistetut mittaukset samaan aikaan päivästä. Väitöskirjan tulosten pohjalta tehtiin konkreettisia suosituksia matemaattisista menetelmistä ja puhallusnopeuksista, näitä voidaan käyttää myöhemmin kansainvälisissä teknisissä standardeissa. Glukokortikoidihoidon aiheuttaman FENO-arvon pienenemisen astmassa todettiin johtuvan keuhkoputkien limakalvon nopeasta NO-pitoisuuden pienenemisestä.
— Kun monen puhallusnopeuden FENO-mittaus saadaan teknisesti vakioitua, menetelmän kliinistä käyttökelpoisuutta voidaan tutkia ja lopulta ottaa menetelmä kliiniseen käyttöön, Pikkuaho toteaa.
Tuomas Pikkuaho valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2021 ja työskentelee tällä hetkellä terveyskeskuslääkärinä Janakkalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Tuomas Pikkuahon lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Measurement Of Nitric Oxide Dynamics In Central And Peripheral Airways tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Andrei Malinovschi Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Pikkuaho
040 825 3778
Pikkuahot@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme