Väitös: Moni vastasyntynyt saa lisäruokaa jo synnytyssairaalassa
Vastasyntyneiden hoitokäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa eivät poikkea suuresti imetystä tukevan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman suosituksista. Lisäruoan antaminen vastasyntyneille on kuitenkin melko yleistä, todetaan TtM Mervi Hakalan väitöskirjassa.
"Lisäruoan antamiseen ei aina löydy lääketieteellistä perustetta. Lisämaitoa annetaan vaikkapa vauvan mahakipujen ja levottomuuden takia. Monella äidillä voi olla myös epävarmuutta oman rintamaidon riittävyydestä”, Hakala kertoo.
Hakala selvitti väitöskirjassaan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman (Baby-friendly Hospital Initiative) mukaisten imetystä tukevien käytäntöjen, kuten ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumista Suomen synnytyssairaaloissa.
Tutkimus osoitti, että sairaalan hoitokäytännöt vaikuttavat täysimetyksen onnistumiseen. Ihokontakti, ensi-imetys synnytyksen jälkeen ja vastasyntyneen ympärivuorokautinen vierihoito lisäsivät täysimetystä ja toteutuivat parhaiten alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä. Yleisimmät syyt, jotka estivät imetystä tukevien hoitokäytäntöjen toteutumista, olivat keisarileikkaus ja vastasyntyneen vointiin liittyvät ongelmat.
Täysimetys toteutui hoitajien vastausten perusteella 72 %:lla synnyttäneistä, mutta äitien vastausten mukaan 55 %:lla. Hoitajien vastauksia saatiin kahdeksasta sairaalasta ja äitien kuudesta, mikä voi osaltaan selittää tulosten poikkeavuutta. Vauvamyönteisyysohjelma suosittaa, että 80 % vastasyntyneistä olisi täysimetettyjä.
Täysimetyksen esteenä olivat useimmiten lääketieteelliset syyt, kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri. Lisäruoan antamiseen päädyttiin myös ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi vauvan imemisongelmien vuoksi tai äidin toiveesta.
”Lisäruoan antamisen syihin tulisikin kiinnittää sairaaloissa nykyistä enemmän huomiota ja myös selkiyttää hoitohenkilökunnalle tilanteita, joissa lisäruokinnalle on lääketieteelliset perusteet”, Hakala toteaa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena synnytyssalissa työskenteleville kätilöille, äideille ja lapsivuode- ja lastenosastojen hoitohenkilökunnalle vuonna 2014. Tietoja kerättiin yhteensä 279 vastasyntyneestä kahdeksassa Suomen synnytyssairaalassa.
Täysimetyksellä tarkoitetaan lapsen ruokkimista yksinomaan äidin rintamaidolla. Imetyksellä on todettu olevan kauaskantoisia terveysvaikutuksia niin lapselle kuin imettävälle äidille. Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteä ruoka suositellaan aloitettavaksi maisteluannoksilla 4–6 kuukauden välillä lapsen valmiuksien mukaan.
Maailmanlaajuinen Vauvamyönteisyysohjelma antaa synnytyssairaaloille selkeät kymmenen askeleen ohjeet onnistuneeseen imetykseen. Ohjeet pohjautuvat näyttöön perustuvaan tutkimustietoon. Monissa Suomen synnytyssairaaloissa onkin viime vuosina kehitetty imetystä tukevia hoitokäytäntöjä.
---
Terveystieteiden maisteri Mervi Hakala väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 8.11.2019. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla, Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5A) klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Terveystieteiden maisteri Mervi Hakala
p. 040 5242613
mervi.hakala@ppshp.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
0294 485 478meri.rova@oulu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tietosuojahuolten arvioinnin kehittäminen on tarpeen uusissa henkilötietoperusteisissa palveluissa11.12.2019 07:00:00 EET | Tutkimus
Tietosuojahuolten arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää henkilötietoperusteisten palveluiden tietosuojaratkaisujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Oulun yliopiston tutkija ja data-asiantuntija Anna Rohunen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt olemassa olevien arviointimenetelmien soveltuvuutta uusiin henkilötiedon keruuympäristöihin. Tutkimuksessa löytyi selkeä tarve tietosuojahuolten arvioinnin kehittämiselle. Tutkimuksen tuloksena hän esittää, kuinka arviointeja tulisi toteuttaa muuttuvissa tiedonkeruuympäristöissä.
Verenpaineen suuri vaihtelu lisää sydämen työmäärää kylmässä9.12.2019 10:30:00 EET | Tiedote
Kotona mitatun verenpaineen suuri vaihtelu on yhteydessä suurempaan verenpaineen nousuun tavanomaisessa talvisessa kylmäaltistuksessa, mikä kuormittaa sydäntä ja voi pahimmillaan lisätä esimerkiksi rytmihäiriöiden, rintakivun ja sydänkohtausten esiintymistä. Tiedot selviävät Oulun yliopiston, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Työterveyslaitoksen yhteisestä tutkimuksesta.
Kohdun lihaskasvainten ja endometrioosin taustalta paljastui yhteisiä geenejä5.12.2019 05:00:00 EET | Tiedote
Naisten kahden yleisimmän synnytinelinsairauden, kohdun lihaskasvainten eli myoomien ja endometrioosin, taustalla vaikuttaa yhteisiä geenejä. Arvostetussa Nature Communications -lehdessä julkaistu havainto vie alan perustutkimusta harppauksen eteenpäin ja voi avata täysin uusia mahdollisuuksia myös lääkehoitojen kehittämiseen.
Professori Markku Juntille merkittävä IEEE Fellow -arvonimi29.11.2019 10:23:58 EET | Tiedote
Oulun yliopiston professori Markku Juntti on saanut merkittävän kansainvälisen huomionosoituksen. Maailman johtava teknologiaa edistävä ammatillinen järjestö IEEE on myöntänyt hänelle IEEE Fellow-arvonimen. Se myönnetään henkilölle, jolla on erityisen merkittäviä ansioita teknologian kehittämisessä maailmanlaajuisesti.
Väitös: Kohti dataohjattua päätöksentekoa tuoteportfolion hallinnassa – yritystasolta tuotetason analyysiin29.11.2019 07:30:00 EET | Tiedote
Onnistuneet tuotteet ja palvelut luovat perustan yrityksen menestykselle. Tänään tehdyt tuotepäätökset realisoituvat muutaman vuoden kuluessa, ja väärillä päätöksillä voi olla hyvin vakavia taloudellisia seurauksia. Väitöstutkimus selvittää, miten tunnepohjaisesta päätöksenteosta kyetään siirtymään datapohjaiseen päätöksentekoon pohjautuen yrityksen liiketoimintakriittiseen dataan eri tietojärjestelmissä.
Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla28.11.2019 05:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme