Tampereen yliopisto

Väitös: Moniammatillinen haavakeskus parantaa diabeetikoiden jalkaterveyttä

Jaa
Diabetes on nopeasti yleistyvä sairaus, jonka seurauksena diabeetikon jalka on altis toistuville haavautumisille ja tulehduksille, jotka voivat pahimmillaan johtaa alaraaja-amputaatioon. Amputaatio alentaa kokonaisvaltaisesti potilaan toimintakykyä ja altistaa ennenaikaiselle kuolemalle. LL Miska Vuorlaakso totesi väitöskirjatutkimuksessaan, että hoito moniammatillisessa haavakeskuksessa nopeutti potilaiden pääsyä kirurgiseen hoitoon ja paransi ennustetta.
Miska Vuorlaakso. Kuva: Silja Vuorlaakso
Miska Vuorlaakso. Kuva: Silja Vuorlaakso

Vuorlaakso selvitti väitöstutkimuksessaan diabetesta sairastavien potilaiden ennustetta jalkainfektion ja amputaation jälkeen, infektion aiheuttajia ja riskitekijöitä, sekä moniammatillisen haavaosaston vaikutusta potilaiden hoitoon.

Sairaalahoitoa vaativan infektion ja erityisesti alaraaja-amputaation jälkeen potilaiden ennuste on edelleen huono. Vuorlaakso havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sairaalahoitoisen diabeettisen jalkainfektion jälkeen potilaista oli viiden vuoden jälkeen elossa alle puolet. Alaraaja-amputaation jälkeen diabeetikoista oli vastaavasti elossa viiden vuoden jälkeen vain 38 prosenttia.

— Infektion voi siis ajatella olevan viimeinen varoitus ennen amputaatiota ja näiden potilaiden riskitekijöiden hoitoon ja seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, Vuorlaakso sanoo.

Vuorlaakso tutki väitöskirjassaan Tampereen yliopistollisen sairaalan moniammatillisen Haavakeskuksen vaikutusta infektion vuoksi sairaalaan joutuneiden diabeetikoiden hoitoon. Viive kirurgiseen hoitoon pääsyyn sairaalaan tulosta puolittui viidestä päivästä kahteen, mikä kuvastaa hoidossa tapahtuneita parannuksia. Sääriamputaatioiden määrä tässä potilasryhmässä väheni samanaikaisesti alle puoleen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan haavakeskus on Suomen ensimmäinen moniammatillinen haavakeskus. Haavakeskuksessa toimii eri alojen asiantuntijoista koostuva moniammatillinen tiimi, mikä mahdollistaa potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon. Haavojen hoidon keskittäminen haavakeskukseen mahdollistaa henkilökunnan asiantuntijuuden kehittymisen ja edistää hoitopolkujen optimointia.

Diabeteksen lisääntyessä myös amputaatiot erityisesti jalkaterän alueella ovat lisääntyneet valtakunnallisesti. On kuitenkin merkittävää huomata, että nilkan yläpuoliset amputaatiot ovat viime vuosina vähentyneet, mikä viittaa parantuneisiin hoitotuloksiin. Vuorlaakso havaitsi tutkimuksessaan, että infektiotilanteessa tehty nilkan yläpuolinen amputaatio lisäsi kuoleman riskiä yli kuusinkertaiseksi, kun taas jalkaterän amputaatiolla ei ollut ennusteeseen vaikutusta.

— Jalan pelastaminen tilanteen salliessa saattaa parantaa säästyneen toimintakyvyn lisäksi myös potilaan ennustetta, Vuorlaakso toteaa.

LL Miska Vuorlaakso on plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatti Miska Vuorlaakson plastiikkakirurgian alaan kuuluva väitöskirja Diabetic Foot Infection and Lower Extremity Amputations - Recent trends, outcomes and prognostic factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Tukiainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Miska Vuorlaakso
miska.vuorlaakso@gmail.com

Kuvat

Miska Vuorlaakso. Kuva: Silja Vuorlaakso
Miska Vuorlaakso. Kuva: Silja Vuorlaakso
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye