Väitös: Moniammatillinen haavakeskus parantaa diabeetikoiden jalkaterveyttä

Vuorlaakso selvitti väitöstutkimuksessaan diabetesta sairastavien potilaiden ennustetta jalkainfektion ja amputaation jälkeen, infektion aiheuttajia ja riskitekijöitä, sekä moniammatillisen haavaosaston vaikutusta potilaiden hoitoon.
Sairaalahoitoa vaativan infektion ja erityisesti alaraaja-amputaation jälkeen potilaiden ennuste on edelleen huono. Vuorlaakso havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sairaalahoitoisen diabeettisen jalkainfektion jälkeen potilaista oli viiden vuoden jälkeen elossa alle puolet. Alaraaja-amputaation jälkeen diabeetikoista oli vastaavasti elossa viiden vuoden jälkeen vain 38 prosenttia.
— Infektion voi siis ajatella olevan viimeinen varoitus ennen amputaatiota ja näiden potilaiden riskitekijöiden hoitoon ja seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, Vuorlaakso sanoo.
Vuorlaakso tutki väitöskirjassaan Tampereen yliopistollisen sairaalan moniammatillisen Haavakeskuksen vaikutusta infektion vuoksi sairaalaan joutuneiden diabeetikoiden hoitoon. Viive kirurgiseen hoitoon pääsyyn sairaalaan tulosta puolittui viidestä päivästä kahteen, mikä kuvastaa hoidossa tapahtuneita parannuksia. Sääriamputaatioiden määrä tässä potilasryhmässä väheni samanaikaisesti alle puoleen.
Tampereen yliopistollisen sairaalan haavakeskus on Suomen ensimmäinen moniammatillinen haavakeskus. Haavakeskuksessa toimii eri alojen asiantuntijoista koostuva moniammatillinen tiimi, mikä mahdollistaa potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon. Haavojen hoidon keskittäminen haavakeskukseen mahdollistaa henkilökunnan asiantuntijuuden kehittymisen ja edistää hoitopolkujen optimointia.
Diabeteksen lisääntyessä myös amputaatiot erityisesti jalkaterän alueella ovat lisääntyneet valtakunnallisesti. On kuitenkin merkittävää huomata, että nilkan yläpuoliset amputaatiot ovat viime vuosina vähentyneet, mikä viittaa parantuneisiin hoitotuloksiin. Vuorlaakso havaitsi tutkimuksessaan, että infektiotilanteessa tehty nilkan yläpuolinen amputaatio lisäsi kuoleman riskiä yli kuusinkertaiseksi, kun taas jalkaterän amputaatiolla ei ollut ennusteeseen vaikutusta.
— Jalan pelastaminen tilanteen salliessa saattaa parantaa säästyneen toimintakyvyn lisäksi myös potilaan ennustetta, Vuorlaakso toteaa.
LL Miska Vuorlaakso on plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Miska Vuorlaakson plastiikkakirurgian alaan kuuluva väitöskirja Diabetic Foot Infection and Lower Extremity Amputations - Recent trends, outcomes and prognostic factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Tukiainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miska Vuorlaakso
miska.vuorlaakso@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
