Tampereen yliopisto

Väitös: Moniammatillinen koulutus on hyödyksi opeteltaessa diabeteksen hoitoa

Jaa

Terveydenhuollon moniammatillinen koulutus, jossa kahden tai useamman ammattiryhmän edustajat oppivat yhdessä toinen toisiltaan, on nähty yhtenä avaintekijänä potilaskeskeisen ja laadukkaan hoidon toteutumisessa. Diabeteksen moniammatillinen koulutus ei ole vakiintunut toimintatapa, ja siitä on olemassa melko vähän aikaisempaa tietoa. Terveystieteiden maisteri Sanna Kangas tutki väitöskirjassaan diabeteksen moniammatillisen koulutuksen vaikutuksia lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden nykyiseen ja tavoiteltuun diabetesosaamiseen sekä käsityksiin moniammatillisesta yhteistyöstä diabeteksen hoidossa

Sanna Kangas. Kuva: Adaliina Kangas
Sanna Kangas. Kuva: Adaliina Kangas

Diabetes on monitahoinen pitkäaikaissairaus, jota sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista. Sitä luonnehtii jatkuvasti koholla oleva verensokeri ja siihen voi liittyä äkillisiä tai pitkäaikaisia komplikaatioita, jotka oleellisesti vaikuttavat niin elämänlaatuun kuin ennusteeseenkin.

Hoidossa korostuu aktiivinen hoidon seuranta sekä omahoidon ja hoidossa jaksamisen tukeminen. Diabeteksen hoito edellyttää osaavia ja moniammatilliseen yhteistyöhön kykeneviä terveydenhuollon ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä, jalkaterapeutteja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

— Moniammatillisen koulutuksen perimmäisenä ajatuksena on ollut alusta lähtien se, että jos terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan hoitavan potilaita yhdessä valmistuttuaan, olisi heidän hyvä myös jo opiskelujen aikana tutustua näihin tuleviin yhteistyökumppaneihin, Kangas kertoo.

Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä kartoitettiin, mitä jo tiedetään diabeteksen moniammatillisesta koulutuksesta. Toinen ja kolmas osatyö perustuivat Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteutetun diabeteksen moniammatillisen koulutusjakson tuloksiin. Diabeteksen moniammatillinen koulutus paransi opiskelijoiden itsearvioitua osaamista toteuttaa moniammatillista diabeteksen hoitoa, sairaanhoitajien diabetestietoa sekä hävitti eri opiskelijaryhmien välisen alkuvaiheen eron käsityksessä osaamisestaan.  

— Koulutus vahvisti opiskelijoiden kokonaisvaltaista ymmärrystä diabeteksen hoidosta ja vahvisti myös heidän käsitystään omasta osaamistasostaan. Oli mielenkiintoista, että jaksolle osallistumattomat verrokkiopiskelijat arvioivat oman diabetesosaamisensa paremmaksi kuin kurssille osallistuneet, vaikka eivät pärjänneet diabeteksen tietotestissä yhtä hyvin, Kangas kertoo.

Yhteinen koulutus paransi myös opiskelijoiden ymmärrystä eri ammattilaisten rooleista diabeteksen hoidossa, mikä on todettu jo aikaisemmissakin tutkimuksissa yleisesti. Vaikka opiskelijat kokivat osaamisensa parantuneen, olivat he silti kiinnostuneita oppimaan myös lisää moniammatillisesta diabeteksen hoidosta ja aikoivat hyödyntää opittua potilashoidossa.

”Sitä rupee tarkastelemaan myös sitä omaa työskentelyä. Kyllä sen niinku kuitenki tajus, että kuinka on oppiminen lisääntyny. Sä tiedät jotain yli sen oman tai tavallaan niiden asioiden yli mitä sun pitäis tietää. Nyt tietää sillä tavalla, on vähän semmonen ajatus myös toisten osaamisesta. Just se et näkee sen toisen tavallaan osaamisalueen.” (Tutkimuksen suora lainaus)

Lisäksi osallistuneiden opiskelijoiden ymmärrys diabeteksen hoidosta muuttui potilaskeskeisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi.

— Opiskelijoiden jakson jälkeisissä haastatteluissa oli ero siinä, miten potilas huomioitiin kokonaisvaltaisemmin osana hoitoa verrattuna ennen jaksoa tehtyihin haastatteluihin. Ehkä jakson klinikkakäynnit ja aidot potilasesimerkit edesauttoivat tätä muutosta.

Vaikka moniammatillinen koulutus tarjosi hyvät valmiudet opiskelijoille toteuttaa moniammatillista potilashoitoa, nosti ensimmäinen osatyö esille moniammatillisen koulutuksen toteuttamisen haasteita, kuten riskin resurssien riittävyydestä ja intressien erilaisuuden opetuksessa.

— Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveysalan koulutuksen kehittämisessä, ja on hyvä pohtia jo etukäteen, miten nämä haasteet ovat voitettavissa, Kangas toteaa.

Suodenniemeltä kotoisin oleva Sanna Kangas asuu Tampereella. Hän on työskennellyt lääketieteen perusopetuksen parissa sisätautien opetuskoordinaattorina ja toimii nykyään kliinisen lääketutkimuksen parissa.

Terveystieteiden maisteri Sanna Kankaan monitieteinen väitöskirja Interprofessional Education on Diabetes Management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.5.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -auditorio, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Kääriäinen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pia Jaatinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanna Kangas
sanna.kangas@tuni.fi

Kuvat

Sanna Kangas. Kuva: Adaliina Kangas
Sanna Kangas. Kuva: Adaliina Kangas
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kirjallisuus kannattaa – myös opiskeltaessa vierasta kieltä ja kulttuuria23.5.2022 08:59:11 EEST | Tiedote

Kaunokirjallisuuden käyttäminen genetiivimuotojen harjoitteluun on kuin hankkisi koiran, jotta sitä voisi oppia harjaamaan. Laajassa merkityksessä kaunokirjallisuuden avulla voidaan tutustua kieleen ja kulttuurialueeseen. FL Dieter Hermann Schmitz toteaa väitöskirjassaan, että on kuitenkin tarpeen poiketa klassisesta kirjallisuuskäsityksestä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävien teosten pakollisesta lukemisesta.

Väitös: Kauppayritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja markkinoiden muutoksessa19.5.2022 12:10:05 EEST | Tiedote

Kriisit kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kaupan alan yritykset uutisvirran keskiöön. Poikkeusolot siirtävät kauppayritysten huomiota pitkänjänteisestä kehittämisestä nopeaan reagointiin. Toimiala käy samalla läpi historiallista murrosta, transformaatiota, jossa muutoksen kohteina ovat kaupankäynnin muodot, tavat ja toimijoiden roolit. KTM Harri Hokkasen väitöstutkimus osoittaa kauppayritysten valintojen vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisena kauppa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten se organisoituu.

Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä19.5.2022 10:19:07 EEST | Tiedote

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme