Tampereen yliopisto

Väitös: Näkökulma turvallisuuteen ja turvallisuuspuheeseen: turvallisuus hallinnan työkaluna

Jaa
Turvallisuus on aikamme muoti- tai iskusana. Siihen kiteytyy mielissämme tyypillisesti jotain itsestään selvästi ja vastaansanomattomasti tärkeää. VTM Kari Bruun esittää väitöstutkimuksessaan, että turvallisuutta ja turvallisuuspuhetta on mahdollista käyttää hallinnallisten tavoitteiden perusteluna ja oikeuttajana.
Kari Bruun. Kuva: Pekka Bruun
Kari Bruun. Kuva: Pekka Bruun

Bruun kytkee tutkimuksessaan turvallisuuden ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n lanseeraamaan biopolitiikkaan.

Biopolitiikalla, jonka voi suomentaa ”elämän politiikaksi”, tarkoitetaan käsitteen yleisimmän tulkinnan mukaan pyrkimystä muovata, voimistaa, hyödyntää ja ohjailla ihmisten kykyjä ja ominaisuuksia tavoitteena jotain, mikä katsotaan erilaisten toimijatahojen ja varsinkin auktoriteettien näkemyksissä kunakin ajankohtana parempana, edistyneempänä ja tavoittelemisen arvoisena. Biopolitiikka toimii Bruunin tutkimuksessa turvallisuuden ja turvallisuuspuheen tulkinnan välineenä, eli hän ottaa turvallisuuden tarkasteltavaksi elämän politiikan käsittein.

Käyttämällä hyväksi turvallisuuden varaan rakentuneita ja rakennettuja mielikuvia sen fundamentaalisen tärkeästä asemasta arvojen arvona, voidaan turvallisuuteen vetoamalla edistää monia biopoliittisia ja siihen kytkeytyviä hyvinvointiin, politiikkaan, valtasuhteisiin ja niiden pysyvyyteen liittyviä pyrkimyksiä. Turvallisuutta tarvitaan tämän toiminnan, hallinnan (government), onnistumiseksi. Hallinnalla on selvät päämäärät, jotka tosin saattavat muuttua, kun ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Turvallisuus ja turvallisuuteen vetoaminen voi siten toimia hallinnan apuvälineenä, ”työkaluna”.

Tutkimuksessa analysoidaan turvallisuuspuhetta käyttäen aineistona pääosin virallisluonteista tekstimateriaalia, joka on koostunut lakiteksteistä, hallituksen esityksistä, valiokuntien lausunnoista sekä julkisen vallan toimesta laadituista turvallisuussuunnitelmista ja -ohjelmista. Teksteihin sovellettu kriittinen kielenkäytön (diskurssin) tutkimus auttaa huomaamaan, millainen mahti ja vaikuttavuus asioiden esittämistapaan liittyvillä elementeillä voi olla silloin, kun pyritään erilaisiin tavoitteisiin.

Mitä hyötyä tai merkitystä tämänkaltaisella turvallisuuteen kohdistuvalla tutkimuksella ja lähestymistavalla voisi olla?

— Kysymykseen on tuskin olemassa sellaista vastausta, jonka jokainen hyväksyisi, sillä käsitykset siitä, mikä on ”hyödyllistä” tutkimusta, saattavat mennä pahasti ristiin. Itse näkisin hyötynä sen, että tietoisuutemme sosiaalisesta ympäristöstämme ja siinä vallitsevista hegemonioista, valtasuhteista ja vaikuttamistavoista lisääntyy, Bruun sanoo.

— Esimerkiksi nykyään lukijalta peräänkuulutettua mediakriittisyyttä ajatellen tällainen tietoisuus on tarpeellista. Kun meitä ympäröivää maailmaa ja kielenkäyttöä sen rakentajana lähestytään kriittisen diskurssintutkimuksen keinoin, voidaan diskurssien sosiaalinen ulottuvuus, voima ja valta saada näkyväksi.

Turvallisuuspuheen suhteen tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tehdä näkyväksi sellaista, mikä jäisi ehkä muuten huomaamatta. Biopolitiikan käsitteiden kautta tulkittu kielenkäytön analyysi antaa mahdollisuuden huomata näitä taustalla tai kätkettynä olevia puolia asioista.

— Tutkimuksen hyöty yksittäistä kansalaista ajatelleen on silloin se, että hän pystyy suhtautumaan esimerkiksi valtaapitävien informaatioon asiallisella kriittisyydellä, kuten kaltaisissamme liberaalidemokratioissa kansalaiselta voidaan odottaa, Bruun huomauttaa.

VTM Kari Bruunin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Turvallisuus, turvallisuuspuhe ja hallinta. Sosiologinen tutkimus turvallisuudesta hallinnan työkaluna tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen. Paikkana on Linna-rakennuksen auditorio K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Janne Autto Lapin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Olli Pyyhtinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kari Bruun
kari.bruun@phnet.fi

Kuvat

Kari Bruun. Kuva: Pekka Bruun
Kari Bruun. Kuva: Pekka Bruun
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye