Väitös: Näkökulma turvallisuuteen ja turvallisuuspuheeseen: turvallisuus hallinnan työkaluna
Bruun kytkee tutkimuksessaan turvallisuuden ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n lanseeraamaan biopolitiikkaan.
Biopolitiikalla, jonka voi suomentaa ”elämän politiikaksi”, tarkoitetaan käsitteen yleisimmän tulkinnan mukaan pyrkimystä muovata, voimistaa, hyödyntää ja ohjailla ihmisten kykyjä ja ominaisuuksia tavoitteena jotain, mikä katsotaan erilaisten toimijatahojen ja varsinkin auktoriteettien näkemyksissä kunakin ajankohtana parempana, edistyneempänä ja tavoittelemisen arvoisena. Biopolitiikka toimii Bruunin tutkimuksessa turvallisuuden ja turvallisuuspuheen tulkinnan välineenä, eli hän ottaa turvallisuuden tarkasteltavaksi elämän politiikan käsittein.
Käyttämällä hyväksi turvallisuuden varaan rakentuneita ja rakennettuja mielikuvia sen fundamentaalisen tärkeästä asemasta arvojen arvona, voidaan turvallisuuteen vetoamalla edistää monia biopoliittisia ja siihen kytkeytyviä hyvinvointiin, politiikkaan, valtasuhteisiin ja niiden pysyvyyteen liittyviä pyrkimyksiä. Turvallisuutta tarvitaan tämän toiminnan, hallinnan (government), onnistumiseksi. Hallinnalla on selvät päämäärät, jotka tosin saattavat muuttua, kun ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Turvallisuus ja turvallisuuteen vetoaminen voi siten toimia hallinnan apuvälineenä, ”työkaluna”.
Tutkimuksessa analysoidaan turvallisuuspuhetta käyttäen aineistona pääosin virallisluonteista tekstimateriaalia, joka on koostunut lakiteksteistä, hallituksen esityksistä, valiokuntien lausunnoista sekä julkisen vallan toimesta laadituista turvallisuussuunnitelmista ja -ohjelmista. Teksteihin sovellettu kriittinen kielenkäytön (diskurssin) tutkimus auttaa huomaamaan, millainen mahti ja vaikuttavuus asioiden esittämistapaan liittyvillä elementeillä voi olla silloin, kun pyritään erilaisiin tavoitteisiin.
Mitä hyötyä tai merkitystä tämänkaltaisella turvallisuuteen kohdistuvalla tutkimuksella ja lähestymistavalla voisi olla?
— Kysymykseen on tuskin olemassa sellaista vastausta, jonka jokainen hyväksyisi, sillä käsitykset siitä, mikä on ”hyödyllistä” tutkimusta, saattavat mennä pahasti ristiin. Itse näkisin hyötynä sen, että tietoisuutemme sosiaalisesta ympäristöstämme ja siinä vallitsevista hegemonioista, valtasuhteista ja vaikuttamistavoista lisääntyy, Bruun sanoo.
— Esimerkiksi nykyään lukijalta peräänkuulutettua mediakriittisyyttä ajatellen tällainen tietoisuus on tarpeellista. Kun meitä ympäröivää maailmaa ja kielenkäyttöä sen rakentajana lähestytään kriittisen diskurssintutkimuksen keinoin, voidaan diskurssien sosiaalinen ulottuvuus, voima ja valta saada näkyväksi.
Turvallisuuspuheen suhteen tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tehdä näkyväksi sellaista, mikä jäisi ehkä muuten huomaamatta. Biopolitiikan käsitteiden kautta tulkittu kielenkäytön analyysi antaa mahdollisuuden huomata näitä taustalla tai kätkettynä olevia puolia asioista.
— Tutkimuksen hyöty yksittäistä kansalaista ajatelleen on silloin se, että hän pystyy suhtautumaan esimerkiksi valtaapitävien informaatioon asiallisella kriittisyydellä, kuten kaltaisissamme liberaalidemokratioissa kansalaiselta voidaan odottaa, Bruun huomauttaa.
VTM Kari Bruunin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Turvallisuus, turvallisuuspuhe ja hallinta. Sosiologinen tutkimus turvallisuudesta hallinnan työkaluna tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen. Paikkana on Linna-rakennuksen auditorio K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Janne Autto Lapin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Olli Pyyhtinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Bruun
kari.bruun@phnet.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yhteistoiminnallinen kaupunkisuunnittelu kohtaa vaikeuksia yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta19.3.2024 10:26:47 EET | Tiedote
VTM Jonas Sjöblom tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansalaisten ja viranhaltijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kaavoituksen käytännöissä Helsingissä ja Tampereella. Tutkimuksen mukaan osallistumismahdollisuuksia tulee kehittää nykyistä tasavertaisemmiksi, jotta osallistuminen toteutuisi yhdenvertaisena.
Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään19.3.2024 09:49:20 EET | Tiedote
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018. – Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa. Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen. Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsi
Väitös: Äidin papilloomavirusinfektio voi vaikuttaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmään19.3.2024 08:20:00 EET | Tiedote
Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat yleisiä. Suurella osalla papilloomavirustartunta on oireeton ja ohimenevä elimistön immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan ansiosta. LL Helmi Suominen osoitti väitöstutkimuksessaan, että äidin papilloomavirustartunnalla voi olla vaikutusta hänen lapsensa elimistön puolustusjärjestelmään.
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa18.3.2024 10:45:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä15.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme