Tampereen yliopisto

Väitös: Nanopinnoitteella hyvä heijastuksenesto korkean hyötysuhteen aurinkokennoille

Jaa
Kehitteillä olevat tehokkaat moniliitosaurinkokennot tähtäävät yli 50 %:n hyötysuhteeseen. Tällaisten moniliitoskennojen toiminnan kannalta heijastushäviöiden minimointi on kriittistä ja haastaa perinteisten pinnoitteiden suorituskyvyn. DI Jarno Reuna on kehittänyt väitöstutkimuksessaan uudenlaisia heijastuksenestopinnoitteita korkean hyötysuhteen moniliitoskennoille.
Väitöstutkija Jarno Reuna. Kuva: Antti Tukiainen
Väitöstutkija Jarno Reuna. Kuva: Antti Tukiainen

Aurinkovoima on oleellinen osa päästövapaata energiantuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Nykyisellään maailmanlaajuinen aurinkovoimakapasiteetti on noin 1000 GW, ja alan tavoitteena on viisinkertaistaa kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä valtaosa kaikesta aurinkovoimasta tuotetaan perinteisillä piipaneeleilla. Erittäin korkean hyötysuhteen erityissovelluksiin käytetään yhdistepuolijohteista valmistettuja tehokkaita moniliitosaurinkokennoja, joita sovelletaan muun muassa avaruustekniikassa. Moniliitoskennoissa käytetään useammasta puolijohdeliitoksesta koostuvaa kerrosrakennetta, jolloin saadaan kerättyä energiaa piitä laajemmalta aallonpituusalueelta ja pienemmillä häviöllä. Yhteistä eri kennoratkaisuille on tarve hyödyntää niille osuva auringonvalo mahdollisimman hyvin.

– Sellaisenaan paljas puolijohteen pinta heijastaa jopa 30 % saapuvasta auringonvalosta, joka pienentää kokonaishyötysuhdetta. Tästä johtuen useimmissa aurinkokennoissa käytetään erilaisia heijastuksenestopinnoitteita, Jarno Reuna kertoo.

Väitöstutkimuksessaan Reuna on keskittynyt kehittämään heijastuksenestopinnoitteita nimenomaan korkean hyötysuhteen III–V moniliitoskennoille. Ne hyödyntävät auringonvaloa ultraviolettisäteilystä näkyvän aallonpituusalueen yli lähi-infrapunaan asti. Näin leveän spektrin hyödyntäminen vaatii laajakaistaisemman heijastuksenestopinnoitteen kuin perinteisillä pinnoitteilla voidaan saavuttaa. Väitöstutkimus on tehty osana Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa AMETIST-projektia, jonka tavoitteena on ylittää 50 %:n hyötysuhde III–V moniliitoskennolla.

– Vaihtoehtoisina tapoina kehittää heijastuksenestopinnoitteita on lisätä ohutkalvokerrosten lukumäärää tai hyödyntää nanokuvioitua pintaa. Työssäni yhdistin nämä kaksi menetelmää, jolloin heijastusta saatiin matalammaksi entistä laajemmalta aallonpituusalueelta, hän toteaa.

Kehitetty konsepti on helposti skaalautuva ja tarpeeksi laajakaistainen yhä tehokkaammille moniliitosaurinkokennoille. Nanopinnoitteen kestävyysominaisuuksia on pyritty parantamaan ja niitä on tutkittu ja testattu yhteistyössä Tampereen yliopistossa toimivan Jäälaboratorion kanssa.

***

DI Jarno Reunan teknillisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Advanced Functional Antireflection Coatings for Broadband Multijunction Solar Cellstarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022 kello 12 Hervannan kampuksella Sähkötalo-rakennuksen salissa SA203 (S2) (Korkeakoulunkatu 3, 33720 Tampere). Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mircea Guina Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jarno Reuna
040 552 8431
jarno.reuna@tuni.fi

Kuvat

Väitöstutkija Jarno Reuna. Kuva: Antti Tukiainen
Väitöstutkija Jarno Reuna. Kuva: Antti Tukiainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye