Väitös: Nanopinnoitteella hyvä heijastuksenesto korkean hyötysuhteen aurinkokennoille
15.11.2022 14:30:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Aurinkovoima on oleellinen osa päästövapaata energiantuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Nykyisellään maailmanlaajuinen aurinkovoimakapasiteetti on noin 1000 GW, ja alan tavoitteena on viisinkertaistaa kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä valtaosa kaikesta aurinkovoimasta tuotetaan perinteisillä piipaneeleilla. Erittäin korkean hyötysuhteen erityissovelluksiin käytetään yhdistepuolijohteista valmistettuja tehokkaita moniliitosaurinkokennoja, joita sovelletaan muun muassa avaruustekniikassa. Moniliitoskennoissa käytetään useammasta puolijohdeliitoksesta koostuvaa kerrosrakennetta, jolloin saadaan kerättyä energiaa piitä laajemmalta aallonpituusalueelta ja pienemmillä häviöllä. Yhteistä eri kennoratkaisuille on tarve hyödyntää niille osuva auringonvalo mahdollisimman hyvin.
– Sellaisenaan paljas puolijohteen pinta heijastaa jopa 30 % saapuvasta auringonvalosta, joka pienentää kokonaishyötysuhdetta. Tästä johtuen useimmissa aurinkokennoissa käytetään erilaisia heijastuksenestopinnoitteita, Jarno Reuna kertoo.
Väitöstutkimuksessaan Reuna on keskittynyt kehittämään heijastuksenestopinnoitteita nimenomaan korkean hyötysuhteen III–V moniliitoskennoille. Ne hyödyntävät auringonvaloa ultraviolettisäteilystä näkyvän aallonpituusalueen yli lähi-infrapunaan asti. Näin leveän spektrin hyödyntäminen vaatii laajakaistaisemman heijastuksenestopinnoitteen kuin perinteisillä pinnoitteilla voidaan saavuttaa. Väitöstutkimus on tehty osana Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa AMETIST-projektia, jonka tavoitteena on ylittää 50 %:n hyötysuhde III–V moniliitoskennolla.
– Vaihtoehtoisina tapoina kehittää heijastuksenestopinnoitteita on lisätä ohutkalvokerrosten lukumäärää tai hyödyntää nanokuvioitua pintaa. Työssäni yhdistin nämä kaksi menetelmää, jolloin heijastusta saatiin matalammaksi entistä laajemmalta aallonpituusalueelta, hän toteaa.
Kehitetty konsepti on helposti skaalautuva ja tarpeeksi laajakaistainen yhä tehokkaammille moniliitosaurinkokennoille. Nanopinnoitteen kestävyysominaisuuksia on pyritty parantamaan ja niitä on tutkittu ja testattu yhteistyössä Tampereen yliopistossa toimivan Jäälaboratorion kanssa.
***
DI Jarno Reunan teknillisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Advanced Functional Antireflection Coatings for Broadband Multijunction Solar Cellstarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022 kello 12 Hervannan kampuksella Sähkötalo-rakennuksen salissa SA203 (S2) (Korkeakoulunkatu 3, 33720 Tampere). Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mircea Guina Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarno Reuna
040 552 8431
jarno.reuna@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
