Tampereen yliopisto

Väitös: Oman näkökulman esittäminen palauttaa yhteysymmärrystä videovälitteisessä vuorovaikutuksessa

Jaa

Videovälitteisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat tulleet tutuiksi erityisesti pandemiavuosien aikana. YTM Sakari Ilomäki tarkastelee väitöskirjassaan vuorovaikutuksen ymmärrysongelmia ja niiden korjaamista vuorovaikutuksen näkökulmasta. Ilomäen tutkimus osoittaa, että ymmärrysongelmien tunnistamisen ja korjaamisen tavat ovat perusteiltaan samoja videovälitteisessä ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Tapoja täytyy kuitenkin soveltaa, jotta ne sopivat videovälitteiseen toimintaympäristöön.

Sakari Ilomäki (kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
Sakari Ilomäki (kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).

Videovälitteisen eli esimerkiksi Skypen, Zoomin tai Facetimen kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen rooli on koronapandemian myötä kasvanut ja vakiintunut. YTM Sakari Ilomäen väitöskirjatutkimus käsittelee sitä, miten vuorovaikutuksen osapuolet korjaavat meneillään olevaa toimintaa koskevia ymmärrysongelmia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi päällekkäispuhuntaan liittyvät epäselvyydet tai esineiden kanssa toimimisen vaikeudet. Ilomäki huomioi tutkimuksessaan erityisesti, miten yhteisymmärryksen hajoamisen hetkiä tunnistetaan, miten yhteisymmärrystä korjataan ja miten videoneuvotteluteknologia vaikuttaa näihin prosesseihin.

– Videovälitteistä vuorovaikutusta koskevassa puheessa huomio kiinnittyy usein rakeiseen kuvayhteyteen ja pätkivään ääneen. Ymmärrysongelmia kuitenkin syntyy erityisesti siitä, että toimivakin videoyhteys vaikeuttaa toimintojen tulkitsemista, Ilomäki toteaa.

– Kasvokkain teemme esimerkiksi puheen ja kehonkäytön perusteella päätelmiä toisen valmiudesta päättää keskustelu. Tämä ei videopuhelussa ole samalla tavalla mahdollista.

Ilomäen tutkimustulosten mukaan ymmärrysongelmien tunnistamisen ja korjaamisen keinot ovat perusteiltaan samankaltaisia videovälitteisessä ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa.  Merkkejä ymmärrysongelmista ovat odotuksenvastaiset teot, esimerkiksi se, että toinen osapuoli ei vastaa esitettyyn pyyntöön. Korjaavana keinona tällaisessa tilanteessa osapuolet pyrkivät tuomaan esiin oman ymmärryksensä meneillään olevasta tilanteesta tai saamaan toisen osapuolen näkökulman esiin.

Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi näkökulman esiintuomisen tapaa. Ensimmäinen on oman näkökulman sanallistaminen, joka tapahtuu esimerkiksi kehottamalla toista ottamaan puheenvuoro epäselvän päällekkäin puhunnan jälkeen. Toinen on oman näkökulman visuaalinen esitteleminen, esimerkiksi näyttämällä esinettä, jota ymmärrysongelma koski. Sen lisäksi, että näitä tapoja käytetään oman näkökulman esiintuomiseen, myös toista vuorovaikutusosapuolta voidaan kutsua tuomaan niillä esiin omaa näkökulmaansa.

– Toisen näkökulman esiin kutsuminen näyttää liittyvän oman toiminnan valmisteluun. Jotta voi itse osallistua vuorovaikutukseen mielekkäällä tavalla, täytyy ymmärtää, miten toinen ymmärtää meneillään olevan tilanteen. Yhteisymmärryksen ylläpito on siis olennaista toiminnan jatkuvuuden kannalta, Ilomäki sanoo.

Vuorovaikutusta sovitetaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin

Vaikka yhteisymmärrystä ylläpidetään kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta tutuilla tavoilla, on videoneuvotteluteknologialla oma roolinsa ymmärrysongelmien synnyssä, tunnistamisessa ja korjaamisessa.

Videovälitteisyyteen liittyvät tekniset rajoitteet, kuten viive tai jaetun fyysisen tilan puute, vaikeuttavat yksittäisten toimintojen tulkitsemista. Tämä vaikeuttaa sekä yhteisen ymmärryksen ylläpitoa että sen rakoilun tunnistamista. Ymmärrysongelmia korjatessaan ihmiset ottavat huomioon sen, mitä kanavia toisella osapuolella on käytössä ja sen, minkä tyyppisestä ymmärrysongelmasta on kyse.

– Konkreettisiin asioihin kuten esineisiin liittyvissä ymmärrysongelmissa voidaan hyödyntää näyttämistä. Sen sijaan abstraktimmat asiat, kuten puheenvuorojen säätely, voivat vaatia sanallistamista. Esimerkiksi osallistuja voi viittoa kohti kameraa ja sanoa ”sano sä vaan ensin", Ilomäki täsmentää.

Tutkimus perustuu tosielämän vuorovaikutustilanteista tehtyihin videotaltiointeihin. Tutkimusaineisto on koottu laajasti erilaisista sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtaamisista. Analyysimenetelmänä Ilomäki käytti etnometodologista keskustelunanalyysia.

– Käytännössä katsoin taltiointeja useaan kertaan erilaisten käsitteellisten työkalujen avulla ja pyrin tunnistamaan toiminnan säännönmukaisuuksia ja sisäistä logiikkaa. Menetelmän suurin etu on se, että se laittaa etusijalle osallistujien oman näkökulman toimintaan, ei tutkijan tulkintoja. Näin ihmisten ennakoimaton toiminta teknologiavälitteisessä ympäristössä nousee keskiöön, eivät etukäteen tehdyt luokittelut ihmisten tai teknologian ominaisuuksista, Ilomäki pohtii.

Tuloksilla on useita soveltamismahdollisuuksia. Ilomäki kehottaa pohtimaan sitä, miten videovälitteisyys muokkaa vuorovaikutusta ja millaisia hyviä vuorovaikutuskäytäntöjä ammattilaisilla on jo nyt käytössä rajoitteiden ratkaisemiseksi. Toiseksi Ilomäki toivoo sanallistamisen ja näyttämisen vuorovaikutuskäytäntöjen yleistyvän, sillä ne ovat esimerkkejä toimivista käytännöistä. Kolmanneksi videovälitteisiä palveluita kehitettäessä olisi kiinnitettävä teknisten ratkaisujen lisäksi huomiota myös palvelujen sosiaaliseen puoleen. 

– Vuorovaikutus ja siihen liittyvät sosiaaliset suhteet, fyysiset ja digitaaliset vuorovaikutustilat ja esineet muodostavat kokonaisuuden, jossa hoidon kannalta keskeisiä toimintoja toteutetaan. Hyvän etähoidon kannalta on olennaista, miten teknologia mahdollistaa näitä keskeisiä toimintoja.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sakari Ilomäen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Distant but present. Rebuilding intersubjectivity in video-mediated interaction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 3.12.2022 kello 12 Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjinä toimii professori Christian Licoppe Paris Institute de Polytechnique’sta. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sakari Ilomäki
sakari.ilomaki@tuni.fi

Kuvat

Sakari Ilomäki (kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
Sakari Ilomäki (kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme