Väitös: Peruskoulun monimutkaisiin haasteisiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja

#Peruskoulu2040 -tutkimuksessa luotiin asiantuntijanäkemysten perusteella kolme vaihtoehtoista kehityspolkua eli skenaariota peruskoulun tulevaisuudesta. Skenaariot tukevat päätöksentekoa ja auttavat havaitsemaan muutosten vaikutuksia koulun systeemin eri osissa.
Yhden skenaarion mukaan peruskoulu saattaisi ottaa askeleen ajassa taaksepäin ja keskittyä opettajajohtoiseen oppiaineiden oppimiseen. Päivi Nilivaara näkee tässä mallissa sekä hyvää että huonoa:
– Tämä voi tuntua juuri nyt houkuttelevalta ja turvalliselta, mutta toisaalta voi kysyä, miten merkityksellisenä lapset ja nuoret kokisivat tämänkaltaisen koulun. Oppilaiden tärkeät perustaidot, kuten ongelmanratkaisun tai yhdessä toimimisen taidot eivät ehkä kehittyisi kaikkein parhaiten, jos soveltamista ja oppilaiden omaa työskentelyä vähennettäisiin.
Toisessa skenaariossa opiskelu tapahtuisi pääosin verkossa omavalintaisin kurssein, jolloin koulu fyysisenä rakennuksena häviäisi.
– Tällä mallilla voitaisiin vastata vähenevään oppilasmäärän haasteeseen, mutta koulun merkitys yhteisöllisyyden ja kasvun paikkana häviäisi. Myös koulutuksen eriarvoistumiskehitys todennäköisesti vahvistuisi, mikä osaltaan lisää skenaarion uhkaavuutta, Nilivaara pohtii.
Koulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri, yhteistyö ympäristön kanssa ja arvolähtöisyys korostuisivat kolmannessa skenaariossa, joka näyttäisi tutkimustiedon valossa toivottavimmalta. Siinä dialoginen, oppiaineiden ja laaja-alaiseille osaamistavoitteille pohjautuva oppiminen mahdollistaisivat erityisesti kestävän tulevaisuuden sekä ajattelun ja oppimisen taitojen vahvistamista. Nilivaaran mukaan opettajien vahva pedagoginen- ja opetussuunnitelmaosaaminen sekä yhteinen kehittämistyö olisivat tämän skenaarion lähtökohta.
Koulut tarvitsevat ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen
Tutkimuksen mukaan toivottavin skenaario vastaa hyvin perusopetuksen nykyisten, vuonna 2016 käyttöön otettujen opetussuunnitelman perusteiden kuvaamaa tavoitetilaa. Nilivaara jakaa kuitenkin huolen peruskoulun tulevaisuudesta:
– Vaikka perusta näyttäisi osin olevan toimiva, tilanne kouluissa ei kuitenkaan vastaa sitä. Koulun haasteet ovat muuhun yhteiskuntaan kytkeytyviä ja monimutkaisia, minkä vuoksi niihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Jotta koulu voi suoriutua sivistystehtävästään, yhteiskunnan muiden järjestelmien, kuten sote-palveluiden toimivuudesta tulee huolehtia. Koulut tarvitsevat myös ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen ja opetussuunnitelmien toimeenpanoon.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Delfoi-menetelmällä monialaisessa asiantuntijapaneelissa, johon osallistui opettajia, rehtoreita, opetushallinnon ja järjestöjen edustajia sekä tutkijoita kasvatuksen, psykologian, aivotutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen alalta. Vaikka ennakointi on erityisen tärkeää koulutusalalla, tulevaisuudentutkimusta ei juurikaan ole tehty perusopetuksen osalta. Koulua koskevat ratkaisut, kuten opetussuunnitelmauudistukset, ovat kauaskantoisia. Tutkimus onkin varsin ajankohtainen, sillä vuoden 2040 peruskoulua koskevia päätöksiä tehdään tulevan hallituksen toimikaudella.
Väitöstilaisuus lauantaina 6.toukokuuta
KM Päivi Nilivaaran kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja #Peruskoulu2040 – kolme skenaariota peruskoulun tulevaisuuteen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 06.05.2023 kello 12 alkaen yliopiston päätalon salissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Nilivaara
050 917 1621
paivi.nilivaara@tuni.fi
paivi.nilivaara@innoline.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä26.5.2023 16:11:58 EEST | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa ja muualla maailmassa. Mielenterveydessä suurin yksittäinen eläkeperuste on masennus, jonka vuoksi arviolta jopa 10 ihmistä siirtyy päivittäin Suomessa varhaiseläkkeelle. Aiempi tutkimus on havainnut masennusperusteisessa eläköitymisessä eroja ammattiryhmien ja alueiden välillä. Uuden tutkimuksen mukaan tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennaisessa roolissa, kun halutaan ehkäistä masennuseläköitymistä.
Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen26.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen piirisuunnitteluosaamisen vahvistamisen ytimessä on akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyö. Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Nokia suunnittelevat yhteisen järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän huippukeskuksen perustamista. Keskus olisi osa vireillä olevaa kansallista Siruja Suomesta –ohjelmaa.
Autonomisista kiskopyöräkaivureista tehoa ja turvaa ratatöihin25.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Euroopassa rautateitä ylläpidetään ja uusitaan ihmisten ohjaamilla ratakoneilla. Robottiteknologia voi ratkaista raskaan ja tarkkuutta vaativan työn haasteita työvoimapulastakin kärsivällä rautatiealalla. Esimerkiksi autonominen kiskopyöräkaivuri voi mullistaa rautateiden kunnossapidon parantamalla laadun ja tuottavuuden lisäksi ratatyön turvallisuutta.
Väitös: Elintapatekijöistä tupakointi lisää riskiä sairastua vaikeaan myyräkuumeeseen25.5.2023 09:45:52 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain 1000–3000 myyräkuumediagnoosia. Sairastuneista osa joutuu sairaalahoitoon, ja heistä noin kolmannekselle kehittyy vaikea-asteinen akuutti munuaisvaurio. LL Laura Tervo selvitti väitöskirjatyössään eri tekijöitä, jotka vaikuttavat myyräkuumeen vaikeuteen. Elintapatekijöistä tupakointi johti vaikeampaan munuaisvaurioon, mutta sen sijaan alkoholin käyttö ei näyttäytynyt vaikea-asteisen taudin riskitekijänä.
Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa25.5.2023 09:26:02 EEST | Tiedote
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme