Tampereen yliopisto

Väitös: Peruskoulun monimutkaisiin haasteisiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja

Jaa
Tuoreen tutkimuksen perusteella peruskoulun asema oppimisen ja osaamisen kivijalkana on vakaa, vaikka viime aikoina keskustelu koulun ympärillä on ollut varsin negatiivista. KM Päivi Nilivaaran peruskoulun vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kartoittavan väitöstutkimuksen mukaan koulun haasteet ovat monimutkaisia ja niiden kehittämiseen kohdistuu ristiriitaisia intressejä. Tutkimustiedon valossa kehittämisen suunta on viimeisimmissä opetussuunnitelmauudistuksessa ollut oikea.
Kuva: Tarja Tuomainen
Kuva: Tarja Tuomainen

#Peruskoulu2040 -tutkimuksessa luotiin asiantuntijanäkemysten perusteella kolme vaihtoehtoista kehityspolkua eli skenaariota peruskoulun tulevaisuudesta. Skenaariot tukevat päätöksentekoa ja auttavat havaitsemaan muutosten vaikutuksia koulun systeemin eri osissa. 

Yhden skenaarion mukaan peruskoulu saattaisi ottaa askeleen ajassa taaksepäin ja keskittyä opettajajohtoiseen oppiaineiden oppimiseen. Päivi Nilivaara näkee tässä mallissa sekä hyvää että huonoa:

– Tämä voi tuntua juuri nyt houkuttelevalta ja turvalliselta, mutta toisaalta voi kysyä, miten merkityksellisenä lapset ja nuoret kokisivat tämänkaltaisen koulun. Oppilaiden tärkeät perustaidot, kuten ongelmanratkaisun tai yhdessä toimimisen taidot eivät ehkä kehittyisi kaikkein parhaiten, jos soveltamista ja oppilaiden omaa työskentelyä vähennettäisiin.

Toisessa skenaariossa opiskelu tapahtuisi pääosin verkossa omavalintaisin kurssein, jolloin koulu fyysisenä rakennuksena häviäisi.

– Tällä mallilla voitaisiin vastata vähenevään oppilasmäärän haasteeseen, mutta koulun merkitys yhteisöllisyyden ja kasvun paikkana häviäisi. Myös koulutuksen eriarvoistumiskehitys todennäköisesti vahvistuisi, mikä osaltaan lisää skenaarion uhkaavuutta, Nilivaara pohtii.

Koulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri, yhteistyö ympäristön kanssa ja arvolähtöisyys korostuisivat kolmannessa skenaariossa, joka näyttäisi tutkimustiedon valossa toivottavimmalta. Siinä dialoginen, oppiaineiden ja laaja-alaiseille osaamistavoitteille pohjautuva oppiminen mahdollistaisivat erityisesti kestävän tulevaisuuden sekä ajattelun ja oppimisen taitojen vahvistamista. Nilivaaran mukaan opettajien vahva pedagoginen- ja opetussuunnitelmaosaaminen sekä yhteinen kehittämistyö olisivat tämän skenaarion lähtökohta.

Koulut tarvitsevat ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen

Tutkimuksen mukaan toivottavin skenaario vastaa hyvin perusopetuksen nykyisten, vuonna 2016 käyttöön otettujen opetussuunnitelman perusteiden kuvaamaa tavoitetilaa. Nilivaara jakaa kuitenkin huolen peruskoulun tulevaisuudesta:

– Vaikka perusta näyttäisi osin olevan toimiva, tilanne kouluissa ei kuitenkaan vastaa sitä.  Koulun haasteet ovat muuhun yhteiskuntaan kytkeytyviä ja monimutkaisia, minkä vuoksi niihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Jotta koulu voi suoriutua sivistystehtävästään, yhteiskunnan muiden järjestelmien, kuten sote-palveluiden toimivuudesta tulee huolehtia. Koulut tarvitsevat myös ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen ja opetussuunnitelmien toimeenpanoon.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Delfoi-menetelmällä monialaisessa asiantuntijapaneelissa, johon osallistui opettajia, rehtoreita, opetushallinnon ja järjestöjen edustajia sekä tutkijoita kasvatuksen, psykologian, aivotutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen alalta. Vaikka ennakointi on erityisen tärkeää koulutusalalla, tulevaisuudentutkimusta ei juurikaan ole tehty perusopetuksen osalta. Koulua koskevat ratkaisut, kuten opetussuunnitelmauudistukset, ovat kauaskantoisia. Tutkimus onkin varsin ajankohtainen, sillä vuoden 2040 peruskoulua koskevia päätöksiä tehdään tulevan hallituksen toimikaudella.

Väitöstilaisuus lauantaina 6.toukokuuta

KM Päivi Nilivaaran kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja #Peruskoulu2040 – kolme skenaariota peruskoulun tulevaisuuteen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 06.05.2023 kello 12 alkaen yliopiston päätalon salissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Päivi Nilivaara
050 917 1621
paivi.nilivaara@tuni.fi
paivi.nilivaara@innoline.fi

Kuvat

Kuva: Tarja Tuomainen
Kuva: Tarja Tuomainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye