Väitös: Piiloutuva mykobakteeri väistää infektiossa tehokkaasti immuunivasteita ja lääkehoitoja

Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi on tällä hetkellä maailman tappavin infektiotauti. Nykyinen tuberkuloosin antibioottihoito on useamman lääkkeen yhdistelmä ja hoito kestää useita kuukausia, mutta ei siitäkään huolimatta takaa onnistunutta mykobakteerin häätämistä. Tehottomien antibioottien käyttö sekä pitkät hoitoajat keskeytyksineen edesauttavat antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntyä. Lisäksi turvallisen ja tehokkaan rokotteen puute tekee tuberkuloosin ehkäisemisestä hankalaa.
Luukinen tutki ja kehitti väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joilla voitaisiin estää kroonisen infektion synty ja lyhentää nykyisiä lääkehoitoja.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aktivoimalla immuunivaste lämpötapetulla Listeria monocytogenes -bakteerilla ennen mykobakteeri-infektiota seeprakalan tuberkuloosimallissa saadaan aikaan suojaava immuunivaste. Se vähensi merkitsevästi mykobakteerimääriä ja jopa steriloi mykobakteerin osasta populaatiota. Mittaus tehtiin neljä viikkoa infektion jälkeen.
Toinen väitöskirjassa tutkittu mykobakteerin suojautumiskeino on biofilmin muodostaminen. Biofilmi on useille bakteereille luontainen tapa muodostaa bakteeriyhteisöjä, joissa tuotetaan solunulkoisia rakenteita. Nämä rakenteet antavat bakteeripopulaatiolle tukea ja suojaa ja nostavat sietokyvyn antibioottia kohtaan moninkertaiseksi. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että immuunivasteiden heikentämisen ja infektion aikaansaamisen jälkeen mykobakteeri muodostaa biofilmiä granuloomissa. Granuloomat ovat mykobakteeri-infektiossa muodostuvia rakenteita, joissa mykobakteeri on suljettuna isännän soluista muodostuvan kuoren sisään.
Väitöstutkimuksessa validoitiin nopea bioluminesenssimittaukseen perustuva tappokäyräanalyysi, jolla voidaan mitata erityisesti persistoivia soluja eli antibioottia keskimääräistä pidemmän ajan sietävien mykobakteerien alapopulaatiota.
— Tuloksista havaittiin, että biofilmissä on suhteessa paljon enemmän persistoivia mykobakteereja. Tätä uutta menetelmää voitaisiin käyttää tulevaisuudessa seulomaan nopeasti persistoiviin bakteereihin kohdentuvia lääkkeitä, selventää Luukinen.
Mykobakteeribiofilmien antibioottitoleranssin lisäksi väitöskirjassa tutkittiin biofilmin proteiineihin kohdentuvia sybodeja. Sybodit ovat synteettisiä vasta-aineen sitoutumisosaa matkivia molekyylejä, joiden sitoutumista voidaan helposti muokata ja seuloa halutun kohteen mukaan olemassa olevista sybody-kirjastoista.
Seulonnasta saatujen potentiaalisten sybodien sitoutumista mykobakteerin biofilmiin arvioitiin konfokaalimikroskopian avulla ja havaittiin, että nämä molekyylit voisivat olla lupaava tapa kohdentaa terapeuttisia aineita suoraan biofilmiin.
— Nykyisiä antibioottihoitoja voidaan mahdollisesti tehostaa ja hoitojen pituutta lyhentää ottamalla huomioon granuloomien sisällä biofilmeissä olevat mykobakteeripersisterit, Luukinen sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. maaliskuuta
Filosofian maisteri Hanna Luukisen kokeellisen immunologian alaan kuuluva väitöskirja Novel concepts of mycobacterial evasion mechanisms tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Iivanainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Mataleena Parikka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Luukinen
hanna.luukinen@hotmail.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme