Tampereen yliopisto

Väitös: Rintasyövän voi haistaa savukaasuista

Jaa
Sähkökirurgialla tai laserilla tuotettujen savukaasujen mittaaminen liikkuvuuserospektrometrialla mahdollistaa reaaliaikaisen kudostunnistuksen. LL Maiju Lepomäki tutki väitöskirjassaan menetelmää rintasyövän kudostunnistuksessa. Tulevaisuudessa teknologiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää syöpäkirurgiassa vähentämään uusintaleikkauksia sekä patologisissa sovelluksissa helpottamaan patologin työtä.
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)

Rintasyöpä on maailman yleisin syöpätauti. Rintasyöpäleikkauksessa pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan, sillä vajavainen poisto lisää syövän paikallisuusiutuman riskiä tulevaisuudessa. Syövän ja terveen kudoksen rajapinta eli tervekudosmarginaali on kuitenkin usein haastavaa määrittää leikkauksen aikana tarkasti pelkästään katsomalla ja tunnustelemalla. Noin joka viidennessä rintasyöpäleikkauksessa tervekudosmarginaali arvioidaan väärin, minkä seurauksena potilaan elimistöön jää syöpäsoluja. Valtaosa näistä potilaista leikataan uudelleen. Uusintaleikkaukset kuormittavat potilasta sekä terveydenhoitojärjestelmää. Uuteen leikkaukseen liittyy lisäksi aina riski leikkauskomplikaatioista.

Patologi määrittelee tarkan tervekudosmarginaalin leikkauksen jälkeen mikroskooppisessa tutkimuksessa. Patologi myös valitsee edustavat näytteet mikroskooppiseen tutkimukseen pääosin katsoen ja tunnustellen leikkausnäytettä. Kasvainalueen tunnistaminen voikin olla haastavaa erityisesti, jos kasvain on monipesäkkeinen tai rintakudos on poikkeavan tiivistä. Tällöin mikroskooppiseen tutkimukseen otetaan tavanomaista runsaammin näytteitä, mikä hidastaa työnkulkua laboratoriossa. 

Erilaisia kudostunnistusmenetelmiä on tutkittu viime vuosina runsaasti, mutta yksikään niistä ei ole vakiinnuttanut asemaansa kliinisessä käytössä. LL Maiju Lepomäki tutki väitöskirjassaan kudostyypin tunnistamista sähkökirurgialla tai laserilla tuotetuista savukaasuista liikkuvuuserospektrometrialla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta teknologiaa, jolla voitaisiin tulevaisuudessa parantaa tervekudosmarginaalin leikkauksenaikaista arviointia ja suoraviivaistaa patologin näytteenottoa.

— Tavoitteenamme on kehittää kustannustehokas laite, jonka avulla kirurgi saisi reaaliajassa tiedon leikatun kudoksen tyypistä, jotta syöpäkasvain saadaan varmasti poistettua kokonaisuudessaan yhdessä leikkauksessa. Vastaavasti patologi voisi haastavissa tapauksissa hahmotella tutkittavasta näytteestä kudoskartan ja kohdentaa näytteenottoa tämän mukaan, Lepomäki kertoo.

Tutkittu menetelmä perustuu kudosten haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, joita mitataan liikkuvuuserospektrometrialla. Mittaustulos voidaan esittää värikuvaajana.

— Eri kudostyyppien värikuvaajat eroavat toisistaan, minkä avulla voidaan tunnistaa hyvän- vai pahanlaatuinen rintakudos. Käytännössä tavoitteena on tunnistaa syöpä ja eri kudostyypit niiden hajun perusteella, Lepomäki jatkaa.

Ylipaino lisää haavakomplikaatioiden riskiä

Väitöskirjatutkimus koostuu neljästä osatyöstä. Näistä kahdessa tutkitaan kudostunnistukseen soveltuvaa teknologiaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusten tulokset osoittivat, että teknologiaa voidaan hyödyntää kudostyyppien tunnistamisessa, mutta sen hyödyntäminen jokapäiväisessä kliinisessä käytössä vaatii vielä laitteiston lisäkehitystä. Kahdessa osatyössä taas selvitetään rintarauhaskirurgian teoreettista taustaa suomalaisissa aineistoissa.

— Halusimme selvittää erityisesti ylipainon yhteyttä leikkauskomplikaatioihin rintojen pienennysleikkauksissa. Osoitimme, että jo lievään ylipainoon liittyi kohonnut riski erityisesti lieville haavakomplikaatioille. Lisäksi selvitimme, kuinka usein rintasyöpäleikkauksen jälkeen päädytään uusintaleikkaukseen sekä uusintaleikkauspäätöstä ohjaavia tekijöitä, Lepomäki kertoo

Lepomäki on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä patologian erikoistuvana lääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Maiju Lepomäen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Breast Surgery: Margin Assessment and Complications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii kirurgian professori Lisa Rydén Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii kirurgian professori Niku Oksala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maiju Lepomäki
maiju.sutinen@tuni.fi

Kuvat

Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye