Tampereen yliopisto

Väitös: Rintasyövän voi haistaa savukaasuista

Jaa
Sähkökirurgialla tai laserilla tuotettujen savukaasujen mittaaminen liikkuvuuserospektrometrialla mahdollistaa reaaliaikaisen kudostunnistuksen. LL Maiju Lepomäki tutki väitöskirjassaan menetelmää rintasyövän kudostunnistuksessa. Tulevaisuudessa teknologiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää syöpäkirurgiassa vähentämään uusintaleikkauksia sekä patologisissa sovelluksissa helpottamaan patologin työtä.
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)

Rintasyöpä on maailman yleisin syöpätauti. Rintasyöpäleikkauksessa pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan, sillä vajavainen poisto lisää syövän paikallisuusiutuman riskiä tulevaisuudessa. Syövän ja terveen kudoksen rajapinta eli tervekudosmarginaali on kuitenkin usein haastavaa määrittää leikkauksen aikana tarkasti pelkästään katsomalla ja tunnustelemalla. Noin joka viidennessä rintasyöpäleikkauksessa tervekudosmarginaali arvioidaan väärin, minkä seurauksena potilaan elimistöön jää syöpäsoluja. Valtaosa näistä potilaista leikataan uudelleen. Uusintaleikkaukset kuormittavat potilasta sekä terveydenhoitojärjestelmää. Uuteen leikkaukseen liittyy lisäksi aina riski leikkauskomplikaatioista.

Patologi määrittelee tarkan tervekudosmarginaalin leikkauksen jälkeen mikroskooppisessa tutkimuksessa. Patologi myös valitsee edustavat näytteet mikroskooppiseen tutkimukseen pääosin katsoen ja tunnustellen leikkausnäytettä. Kasvainalueen tunnistaminen voikin olla haastavaa erityisesti, jos kasvain on monipesäkkeinen tai rintakudos on poikkeavan tiivistä. Tällöin mikroskooppiseen tutkimukseen otetaan tavanomaista runsaammin näytteitä, mikä hidastaa työnkulkua laboratoriossa. 

Erilaisia kudostunnistusmenetelmiä on tutkittu viime vuosina runsaasti, mutta yksikään niistä ei ole vakiinnuttanut asemaansa kliinisessä käytössä. LL Maiju Lepomäki tutki väitöskirjassaan kudostyypin tunnistamista sähkökirurgialla tai laserilla tuotetuista savukaasuista liikkuvuuserospektrometrialla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta teknologiaa, jolla voitaisiin tulevaisuudessa parantaa tervekudosmarginaalin leikkauksenaikaista arviointia ja suoraviivaistaa patologin näytteenottoa.

— Tavoitteenamme on kehittää kustannustehokas laite, jonka avulla kirurgi saisi reaaliajassa tiedon leikatun kudoksen tyypistä, jotta syöpäkasvain saadaan varmasti poistettua kokonaisuudessaan yhdessä leikkauksessa. Vastaavasti patologi voisi haastavissa tapauksissa hahmotella tutkittavasta näytteestä kudoskartan ja kohdentaa näytteenottoa tämän mukaan, Lepomäki kertoo.

Tutkittu menetelmä perustuu kudosten haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, joita mitataan liikkuvuuserospektrometrialla. Mittaustulos voidaan esittää värikuvaajana.

— Eri kudostyyppien värikuvaajat eroavat toisistaan, minkä avulla voidaan tunnistaa hyvän- vai pahanlaatuinen rintakudos. Käytännössä tavoitteena on tunnistaa syöpä ja eri kudostyypit niiden hajun perusteella, Lepomäki jatkaa.

Ylipaino lisää haavakomplikaatioiden riskiä

Väitöskirjatutkimus koostuu neljästä osatyöstä. Näistä kahdessa tutkitaan kudostunnistukseen soveltuvaa teknologiaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusten tulokset osoittivat, että teknologiaa voidaan hyödyntää kudostyyppien tunnistamisessa, mutta sen hyödyntäminen jokapäiväisessä kliinisessä käytössä vaatii vielä laitteiston lisäkehitystä. Kahdessa osatyössä taas selvitetään rintarauhaskirurgian teoreettista taustaa suomalaisissa aineistoissa.

— Halusimme selvittää erityisesti ylipainon yhteyttä leikkauskomplikaatioihin rintojen pienennysleikkauksissa. Osoitimme, että jo lievään ylipainoon liittyi kohonnut riski erityisesti lieville haavakomplikaatioille. Lisäksi selvitimme, kuinka usein rintasyöpäleikkauksen jälkeen päädytään uusintaleikkaukseen sekä uusintaleikkauspäätöstä ohjaavia tekijöitä, Lepomäki kertoo

Lepomäki on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä patologian erikoistuvana lääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Maiju Lepomäen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Breast Surgery: Margin Assessment and Complications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii kirurgian professori Lisa Rydén Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii kirurgian professori Niku Oksala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maiju Lepomäki
maiju.sutinen@tuni.fi

Kuvat

Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Maiju Lepomäki (Kuva: Maija Lehtimäki)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Haitallisten vuorovaikutusten ennustaminen ja ehkäisy tehoelektroniikkaan perustuvissa sähköjärjestelmissä31.5.2023 12:17:18 EEST | Tiedote

Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut tekniikan kehitys ja vihreä siirtymä ovat lisänneet erilaisten sähköntuotannossa käytettävien tehoelektroniikkapohjaisten ratkaisujen yleisyyttä. Laitteiden toimintatavan takia niiden välillä voi esiintyä haitallisia vuorovaikutuksia, joita perinteiset analyysimenetelmät eivät kykene riittävän tarkasti ennustamaan. DI Roosa-Maria Sallinen esittelee väitöskirjassaan menetelmiä, joiden avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä modernien tehoelektroniikkaan perustuvien sähköjärjestelmien kohtaamia haasteita.

Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan31.5.2023 10:14:50 EEST | Tiedote

Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.

Väitös: Uutta näyttöä ravitsemuksen yhteydestä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen31.5.2023 09:28:12 EEST | Tiedote

Äidin raskaudenaikainen sekä lapsen varhaisvuosien ravitsemus voi aikaisempien tutkimusten perusteella merkittävästi edistää tai ehkäistä tyypin 1 diabeteksen kehittymistä. Väitöskirjatutkimuksessaan Markus Mattila havaitsi, että korkea C-vitamiinipitoisuus lapsuusaikana saattaa suojata lasta tyypin 1 diabeteksen esiasteen eli esidiabeteksen kehittymiseltä. Äidin raskaudenaikainen C-vitamiinin, raudan, nitraatin tai nitriitin saanti ravinnosta ei näyttäisi yhdistyvän lapsen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme